Opiskelijat ovat köyhimpiä suomalaisia

Suomessa oli vuonna 2010 arviolta noin 700 000 pientuloista henkilöä, tämä tarkoittaa siis jopa 13,3% koko Suomen väestöstä. Pientuloiset eivät kuitenkaan ole mikään homogeeninen ja harmaa köyhäilistö, vaan tavallisia ihmisiä - kavereita, naapureita, työtovereita, isiä, äitejä, tyttäriä, poika, vaareja ja mummoja.

Opiskelijat kärsivät "vapaaehtoisesti" köyhyydestä

Kaikkein pahiten köyhyys kuitenkin iskee opiskelijoihin.

Opiskelijoiden syvä köyhyys johtuu opiskelijoiden vapaaehtoisesta köyhyydestä. Moni opiskelija sinnittelee hyvin pitkälle pelkän opintotuen ja asumislisän varassa (469.8/kk), koska moni yrittää viimeiseen asti välttää opintolainan ottamista. Opintolainan nostaminen ja käyttäminen on kuitenkin perusedellytys perustoimeentulon saamiseksi.

Päinvastoin kuin muut yhteiskunnamme jäsenet, niin opiskelijoilta edellytetään ensisijaisesti lainottamaan toimeentulonsa - jos ei opintolainalla, niin sosiaalisella luotolla. Epäselvä käytäntö, joka on johtanut sosiaalivirastot tulkitsemaan sosiaalisen luoton ensisijaiseksi toimeentulon muodoksi on kuitenkin ongelmallinen, sillä sen seurauksena menettää automaattisesti luottotietonsa.

Vaikka vuoden 2010 tilastojen mukaan Suomen selkeästi suurin pienituloisten ryhmä olivat eläkeläiset [taulukko 1], niin köyhyysvaje-kuvaajaan [kuvaaja 2] mukaan Suomen köyhin yhteiskunnallinen ryhmä olivat juuri opiskelijat. Korkea köyhyysvaje kuvastaa suuria tuloeroja pientuloisten ryhmien sisällä, eli käytännössä sitä kuinka kurjassa asemassa eri yhteiskunnan ryhmät ovat toisiinsa nähden. Köyhyysvajeesta kärsivät eniten opiskelijat ja yrittäjät, kun taas suurimmat pientuloiset ryhmät, eli eläkeläiset ja palkansaajat, kärsivät köyhyydestä vähemmän. Opiskelijoiden ja yrittäjien suhteellisen korkea köyhyysvaje kuvastaa heidän heikkoa asemaansa hyvinvointivaltiomme turvaverkostossa ja tulonsiirroissa.

Huonosti menestyvät yrittäjät tippuvat toimeentulotuen varaan

Pienyrittäjiä tai toiminimiä ravistelevat talouden suhdannevaihtelut, mikä pakottaa heidät talouden lamaantuessa turvautumaan henkilökohtaiseen omaisuuteen tai toimeentulotukeen. Yrittäjät ja toiminimet eivät nimittäin ole oikeutettuja työttömyystukeen palkansaajien tapaan, vaan heillä on pakollinen 6kk karenssi siirtyessään yritystoiminnasta työttömiksi.

Yhteiskunnan menojen tuloleikkuriin joutuvat herkinten yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat yksilöt. Opiskelijat ovat tällä hetkellä ainoa yhteiskuntamme erityisryhmä, jota vaaditaan luotottamaan opiskelunsa ja elämisensä. Opiskelijat eivät ole tarpeeksi suuri, varakas saati näkyvä voima vastustamaan yhteiskuntamme muita edunvalvojia ja intressiryhmiä. Ammattiliitot, elinkeinoelämän lobbaajat, työnantajajärjestöt ja valtapuolueet suojelevat omia etujansa yli yleisen ja yhtäläisen edun.

Opiskelijoiden yli tullaan kävelemään niin nyt kuin huomenna. Opiskelua varmempaa on vain työttömyys.




[Taulukko 1: Pientuloisuus sosioekonomisiin ryhmiin jaotellen]


[Kuvaaja 2: Köyhyysvaje pientuloisten keskuudessa. Eli pienituloisten keskitulojen eroavaisuus pientuloisuuden rajasta.]

Lähteet:
http://www.stat.fi/til/tjt/2010/02/index.html
http://www.stat.fi/til/tjt/index.html
http://www.stat.fi/til/pra/index.html
http://ylioppilaslehti.fi/2012/04/pakkolainaa-velan-paalle/