Ihana, ihana Berliini

Kuljettuani halki Keski-Euroopan, vain harva maa tai kaupunki on jattanyt niin merkittavan positiivisen muiston kuin Berliini. Saksan paakaupunki Berliini ei ole oikeastaan kunnolla edes saksalainen, vaan valtaisa kosmopoliittinen lansimaisen liberaalin sivistyksen kehto. Niin laaja ihmisten kirjoa elaen sulassa sovussa toinen toisten lomassa en ole aiemmin nahnyt. Monikulttuurisuus on tassa kaupungissa ennemmin hyve, kuin kirous ja kasite ulkomaalaisuus haipuu kaukaisuuteen.

Berliini ei ole vahva pelkastaan yleiselta suvaitsevaisuudeltaan, vaan koko kaupunki hallintoineen, byrokratioineen, talouksineen ja kulttuurinen on yhteensulautunut. Moninaiset kulttuuriset tempaukset uskonnollisine tapahtumineen aina nuorten techno/rave -iltamiin ovat kaikkien ikaluokkien ja kansallisuuksien vapaasti tavoiteltavissa. Katujen pienissa puodeissa on tarjolla niin paljon muotia, vaatetta, aatetta ja etnisia ruokaloita, kuin vain on mahdollista. Berliini on niin suuri kaupunki, etta monimuotoisuus pitaa itseaan ylla myòs taloudellisesti - ihmisillà on varaa ostaa ja kuluttaa.

Pohjoismaihin ja muihin Euroopan kaupunkeihin verrattuna monikulttuurinen stigmatisaatio on lahestulkoon olematonta, mikà hàmmentàà varsinkin Pohjoismaissa jo tottumaani kohtuullisen suureen suvaitsevaisuuteen.

Mielenkiinnolla jàà nàhtàvàksi, kuinka suuriksi Euroopan sulatusuuneiksi muut suuret kaupungit osoittautuvat. Voiko Amsterdam tai Lontoo edustaa jotain Berliinià suurempaa, vai onko Berliini Euroopan ja EU:n todellinen ydin?