Palkkatyö - hyvinvoinnin viimeinen linnake

1960-luvulla aloitettiin työväenliikkeen johdolla yhteiskunnallisen rakenteen muutos markkinaliberaalista yövartijavaltiosta kohti sosialistista hyvinvointivaltiota. Ideologia tasa-arvoisesta yhteiskunnasta auttoi rakentamaan tasa-arvoista Suomea aina 1990-luvun alkuun asti, kunnes lama leikkasi tasa-arvolta siivet. Vaikka lamaa seurasikin pitkä nousukausi, niin osa ihmisistä jäi pysyvästi jälkeen. Yhteiskuntaluokkaerot ovat Suomessa nyt samaa luokkaa kuin hyvinvointivaltion rakentamisen alkuaikoina 1960-luvulla (kts. Kuvaaja 1). Oikeistotuulien puhaltaessa on jälleen hyväksyttävää puhua tuloerojen kasvusta hyvänä asiana (kts. Piia Elosen kolumni)



[Kuvaaja 1: Suomen tuloerot vuosina 1966 - 2010]

Historiaa: Otsa hiessä sinun on leipäsi ansaitseman

Suomalainen yhteiskunta on muiden länsimaiden tavoin sisäistänyt syvälle ytimeensä protestanttisen eetoksen työn tekemisen tärkeydestä. Selviytyminen on edellyttänyt muutenkin suomalaiselta yhteiskunnalta enemmän ponnistuksia kuin muualla, sillä ankarassa ja harvaanasutussa pohjolassa talouden ylijäämät eivät ole ikinä kyenneet elättämään suuria joutilaiden kerrostumia.

Suomi on muuttunut paljon kehitysmaa -ajoistaan. 1860-luvulla aloitetut määrätietoiset taloudelliset uudistukset ovat monipuolistaneet talouden agraarisesta maanviljelystaloudesta asteittain kohti rikasta teollistunutta maata (kts. Kuvaaja 2, Kuvaaja 3). Tuottavuuden kasvusta saadut ylimääräiset ansiot eivät kuitenkaan ole jakaantuneet tasaisesti, vaan ansiot hyödyttivät suurilta osin vain harvaa yläluokkaa.

Työväenliikkeen menestyksekkäistä saavutuksista huolimatta tuloerot, harvainvalta ja yläluokat ovat kuitenkin palaamassa. Hyvinvointivaltion turvaverkkoon on tehty laman jälkeen lukuisia aukkoja, jotka vuodattavat hyvinvoinnin ulos (kts. Kuvaaja 4). Syrjäytyminen, köyhyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat pahentuneet. Vuoden 1989 vaivainen 3% työttömyysaste tuntuu enää vain etäiseltä muistolta (kts. Kuvaaja 5).

Palkkatyö - hyvinvoinnin viimeinen linnake

Tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan luominen onnistui niin hyvin, että työväenluokka on sulautunut osaksi keskiluokkaa. Valtaväestön keskiluokkaistuessa ja totuttautuessa suuriin ansiotuloihin, myös työväenpuolueet ja ammattiliitot ovat muuttuneet keskiluokkaisiksi. Vastakkainasettelun aika on todellakin loppumassa, siis ainakin palkansaajien keskuudessa.

1990 -laman jälkeen osa tippui kyydistä, mutta tämä ei ole estänyt palkansaajajärjestöjä ajamasta työelämään jääneiden reaalipalkkoja ja etuuksia yhä ylemmäksi. Vakituinen kokopäivätyö on taannut suomalaiselle palkansaajille korkean toimeentulon ja vakaan aseman samaan aikaan kun Suomeen on kehittynyt toiset työmarkkinat vuokratyöntekijöille, pätkätyöläisille, opiskelijoille, harjoittelijoille, nuorille ja vajaakuntoisille. Vakituisesta hyväpalkkaisesta työstä on alkanut muodostua vain harvojen etuoikeus.

Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien menestys työväenpuolueena perustuu juuri tähän epäpyhään allianssiin palkansaajajärjestöjen kanssa. Niin kauan kuin suurimalla osalla Suomen äänestäjistä on tarpeeksi palkkatuloja maksaa asuntolaina, autolaina ja vuosittainen reissu Thaimaaseen, niin kaikki on hyvin.

Kuka meistä on valmis luopumaan yli 3000 euron kuukausiansiosta, vaikka se tarkoittaakin työmäärän jatkuvaa kasvua tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi? Yhä harvempi tekee entistä enemmän samaan aikaan kuin osa ei tee yhtään mitään. Jos palkansaajat eivät itse ole valmiita jakamaan työtä tai luopumaan ansiotasostaan, niin työelämän inhimillistyminen on vain kaukainen haave. Jos et itse ole valmis tinkimään omasta leivänsyrjästä, niin turha on myös valittaa loisivista työttömistä.


[Kuvaaja 2: Työn tuottavuuden, BKT per capita ja tuntityöpanoksen kehitys vuosina 1860 - 2005]



[Kuvaaja 3: BKT:n (Bruttokansantuotteen) kehitys vuosittain vuosien 1860 - 2005 aikana]


[Kuvaaja 4: Tulonsiirtojen tuloeroja tasaavien tulonsiirtojen kehitys vuodesta 1987 vuoteen 2010]


[Kuvaaja 5: Suomen työttömyysaste prosentteina työvoimasta]

Lähteet:
http://tilastokeskus.fi/tup/tietotrendit/tt_01_05_jalava.html