Tavallisen kansalaisen mielestä demokratia on sitä, että hänen mielipiteensä otettaisiin huomioon. Tämä on väärä oletus, sillä tavallisen kansalaisen mielipiteellä ei ole oikeasti mitään merkitystä.
Hieman valistuneemman kansalaisen mielestä demokratia on sitä, että enemmistön mielipide otettaisiin huomioon. Vaikka tämä on teknisesti totta, niin enemmistön mielipiteellä ei ole oikeasti mitään merkitystä, jollei kansalaisten mielipidettä ylipäätänsä haluta kuunnella.
Niin Suomessa kuin maailmalla harjoitettava nykydemokratia on pohjimmiltaan aivan samanlaista demokratiaa kuin jo muinaisessa Kreikassa Ateenan kaupunkivaltiossa harjoitettiin. Demokratia on nimittäin aivan eri asia kuin tasa-arvo, sillä niin nyt kuin muinaisessa demokratiassa, joidenkin intressien tai yksilöiden äänivalta yhteiskunnassa on ylitse muiden.
Ateenan kaupunkivaltiossa vain vakavaraisten ja kunniallisten sukujen miespuolisilla aikuisilla oli äänioikeus. Tämän lisäksi nämä harvat äänioikeutetut olivat epätasa-arvoisia toisiinsa nähden. Jotkut olivat varakkaampia, toiset köyhempiä; toiset lahjakkaita puhujia, toiset yksinkertaisia; toiset olivat tunnettuja poliitikkoja, kun taas toiset olivat tuiki tuntemattomia tuppukyläläisiä.
Robert Michels (1876 - 1936) ei ole turhaan sanonut, että "siellä missä on organisaatio, niin siellä on myös harvainvalta."
Harvainvallan rautainen laki
Björn Wahlroos pitää demokratiaa massojen tyranniana ja markkinoita todellisena demokratiana. Minä en ymmärrä hänen ongelmaansa. Ihmiset kirjoittavat palstametrejä hänestä ja hänen mielipiteistään. Hänet on nostettu jalustalle meidän tasa-arvoon pyrkivässä yhteiskunnassamme ja juuri tähän pätevät enemmän markkinoiden kuin demokratian lait. Me olemme kaikki vieteltävissä ja ostettavissa, sillä meidän yläpuolellamme on aina joku, joka voi harjoittaa ylivaltaa meihin nähden.
Me elämme kauhun tasapainossa, koska parempaa ei tule koskaan olemaan ja sudet ovat aina susia olivat ne sitten lammasten vaatteissa tai eivät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti