[Kansalaispalkan kannatus kyselytutkimuksen perusteella vuonna 2006.]
Sähköistä kansalaisaloitteen allekirjoitusjärjestelmää odotellessa olisi kuitenkin hyvä hieman miettiä perustuloa ja siihen liittyvää ristiriitaisuutta. Ajatus perustulosta jakaa niin kansalaisia kuin poliitikkoja. Näennäisesti perustulo tai siihen rinnastettava sosiaaliturvan uudistaminen ovat keränneet kannatusta melkein joka puolueesta, vaikka muodollisesti perustuloa Suomeen ovat ajaneet puolueista vain Vihreät. Aihetta tutkiessani olen huomannut, että yllättäen perustulon suurimmat vastustajat ovat todellisuudessa poliittisen oikeiston sijaan Vasemmistoliitto, SDP ja erityisesti palkansaajajärjestöt.
Perustulon toteutumisen tiellä on lukuisia ristiriitoja ja ongelmia. Näistä ilmeisimmät ovat:
1. Kuinka kansalainen tienaa toimeentulonsa?
Nykymalli: Työ tai työttömyys ovat ensisijainen toimeentulon lähde
Jokaisen kansalaisen ensisijainen toimeentulon lähde on työ. Jos kansalainen ei kykene turvaamaan perustoimeentuloansa on hänen anottava vastikkeellista tukea valtiolta ja täydennettävä sitä harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Vastikkeellinen ja harkinnanvarainen toimeentulotuki edellyttää säännöllisiä selvityksiä ja tarkastuksia. Kaikki ylimääräiset ansiot ovat kiellettyjä, ellei halua menettää toimeentulotukea. Vähimmäistoimeentulo on automaattisesti turvattu vain varakkailla tai työttömyyskassan jäsenillä.
Pääkannattajat: SAK, SAK:n alaliitot, Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto TT, SDP, Keskusta, Kokoomus
Perustulomalli: Valtio turvaa kaikkien vähimmäistoimeentulon
Kun jokaisen vähimmäistoimeentulo on turvattu kaikille tilanteesta riippumatta, niin ihmiset voivat itse valita parhaimmat keinot parantaa toimeentuloansa. Tarvittaessa työhön kykenemättömät voivat anoa yhteiskunnalta lisätukea.
Pääkannattajat: Vihreät
Perusturvamalli: Valtio turvaa kaikkien toimeentulon
Jokaisen täydellinen toimeentulo on valtion turvaama tilanteesta riippumatta.
Pääkannattajat: Vasemmistoliitto
Anglo-Saksinen malli: Työ tai varallisuus ovat ainoat toimeentulon lähteet
Jos et ole varakas, niin sinun on pakko tienattava toimeentulosi keinolla millä hyvänsä.
2. Kuinka paljon työtä on tarpeeksi?
Nykymalli: Kokopäivätyö tai kokopäivätyöttömyys
Sosiaaliturvan, työmarkkinajärjestöjen ja lakien avulla suomalainen työelämä on ankkuroitu kokopäiväiseen ansiotyöhön. Kansalainen on joko työelämän ulkopuolella, kokopäiväinen työtön tai kokopäiväinen työläinen. Työttömät pidetään aktivoimalla ja kouluttamalla työvoimareservissä, kunnes heitä jälleen tarvitaan.
Pääkannattajat: SAK, SAK:n alaliitot, Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto TT, SDP, Vasemmistoliitto, Kokoomus
Perustulomalli: Jokainen tekee työtä niin paljon kuin tarvitsee/haluaa
Kun jokaisen vähimmäistoimeentulo on turvattu, niin ihmiset voivat itse valita parhaimmat keinot parantaa toimeentuloansa. Kokopäiväinen työ ei ole pakollista, vaan kaikilla on mahdollisuus tehdä töitä kokopäiväisesti, osa-aikaisesti, väliaikaisesti, opiskella, toimia yksityisyrittäjinä tai perinteisen ansiotyön ulkopuolella.
Pääkannattajat: Vihreät
Perusturvamalli: Jokainen tekee mitä haluaa
Kun jokaisen toimeentulo on turvattu, niin ihmiset voivat tehdä mitä haluavat.
Pääkannattajat: Vasemmistoliitto
Anglo-Saksinen malli: Jokainen tekee niin paljon työtä kuin on itselle välttämätöntä
Jos et ole varakas, niin sinun on tienattava elantosi vapaasti valitsemalla keinollasi.
3. Mitä on arvokas työ?
Nykymalli: Työ on taloudellisesti tuottavaa
Suomalaiseen yhteiskuntaan on iskostunut itsekeskeinen versio protestanttisesta työetiikasta. Työ on arvokasta vain, jos se tuottaa taloudellista lisäarvoa tai siitä maksetaan jollain tavoin palkkaa tai muuta korvausta.
Pääkannattajat: SAK, SAK:n alaliitot, Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto TT, SDP, Kokoomus
Perustulomalli: Kaikki työ on arvokasta
Perustulomallit tavoittelevat enimmäkseen nykyisen kokopäiväiseen ansiotyöhön ankkuroituneen työn käsitteen muutosta. Uudet kannustimet laajentaisivat ihmiset vankemmin työelämään myös osa-aikaisesti, pienipalkkaisiin töihin, vapaaehtoistöihin, opiskelemaan, perustamaan yrityksiä, toimimaan yksityisyrittäjinä ja toimimaan ansiotyön ulkopuolella.
Pääkannattajat: Vihreät
Perusturvamalli: Jokainen voi määritellä itse työnsä
Kun jokaisen toimeentulo on turvattu, niin ihmiset voivat tehdä mitä haluavat. Yhteiskunnalliset ja yksilölliset arvot määrittelevät arvokkaan työn.
Pääkannattajat: Vasemmistoliitto
4. Onko täystyöllisyys mahdollista?
Nykymalli: Täystyöllisyys on mahdotonta
Kansalainen on joko työelämän ulkopuolella, kokopäiväinen työtön tai kokopäiväinen työläinen. Työttömät on pidettävä työvoimareservissä, kunnes heitä jälleen tarvitaan.
Pääkannattajat: SAK, SAK:n alaliitot, Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliitto TT, SDP, Keskusta, Kokoomus
Perustulomalli: Melkein täystyöllisyys
Uudet kannustimet laajentaisivat ihmiset vankemmin työelämään myös osa-aikaisesti, pienipalkkaisiin töihin, vapaaehtoistöihin, opiskelemaan, perustamaan yrityksiä, toimimaan yksityisyrittäjinä ja toimimaan ansiotyön ulkopuolella.
Pääkannattajat: Vihreät
Perusturvamalli: Täystyöllisyys
Kun jokaisen toimeentulo on turvattu, niin ihmiset voivat tehdä mitä haluavat. Ne jotka haluavat työllistyä tai tienata ylimääräistä voivat työllistyä itselleen sopivalla tavalla.
Pääkannattajat: Vasemmistoliitto
Anglo-Saksinen malli: Täystyöllisyys on välttämätöntä
Jos et ole varakas, niin sinun on pakko tehdä töitä elääksesi.
Havaintoja ja ajatuksia perustulosta
Nykymallilla on laaja kansan kannatus, koska valtaosa kansalaisista pärjää mainiosti nykytilanteessa. Toimeentulo on turvattu suurimalle osalle tarpeeksi hyvin. Kansalainen voi aina valita työttömyyden tai työllisyyden välillä, riippuen siitä haluaako ylipäätään tehdä juuri tätä työtä. Varsinkin työttömyyskassaan kuuluvat pystyvät elämään kohtalaisen korkealla toimeentulolla palaten väliaikaisesti pätkätyömarkkinoille tienatakseen ansiosidonnaiseen työttömyystukeen tarvittavan minimiajan.
Vasemmistoliitto ja SDP ovat todellisuudessa perustulon suurimmat vastustajat. Ristiriita juontuu Vasemmistoliiton ja SDP läheisistä kytköksistä palkansaajajärjestöihin, jotka rajatun intressinryhmän edustajina vastustavat henkeen ja vereen perustulon kaltaista uudistusta. Palkansaajajärjestöt pelkäävät perustuloa, koska sen seurauksena erilaiset väliaikaiset, määräaikaiset, osa-aikaiset, pätkätyöt ja yrittämisen muodot lisääntyisivät. Suurin pelko on pätkätyökulttuurin vakiintuminen osaksi yleistä työmaailmaa ja sen mukana tuoma kokopäiväisten työläisten pakottaminen pätkätyöläisiksi. Kun työttömyyskassa, asuntolainat ja autolainat ovat pitkälti riippuvaisia hyvin tienaavista kokopäivätöissä olevista palkansaajista, niin suomalaisen kulutusyhteiskunnan peruspilarit murtuisivat ja palkansaajajärjestöjen hegemonia lakkaisi.
Palkansaajajärjestöjen kytkös näkyy voimallisesti myös SDP:n ja Vasemmistoliiton talouspoliittisessa ajattelussa, sillä he uskovat yhä nykyisessä globaalissa markkinataloudessa täystyöllistymiseen, kunhan vain talouskasvu alkaa synnyttämään uusia työpaikkoja. Edes nykyinen työttömien työllistäminen kurssituksilla tai työharjoitteluilla ei ole tuonut tullessaan täystyöllisyyttä, sillä yhä suurempi osa ihmistä syrjäytyy nykyjärjestelmässä. Kokopäiväisestä palkkatyöstä on alkanut muodostua suomalaisen työvoiman enemmistön etuoikeus.
Empiiriset minimikynnyspalkkalaskelmat, joilla arvioidaan työn vastaanottamisen kannattavuutta eivät seuraa millään tavoin realiteetteja. Harvat realistiset tutkimukset todellisista kynnyspalkoista ovat todellisuudessa paljon korkeammat, sillä vuonna 1999 vain 4% työttömäksi joutuneista suostui vastaanottamaan työtä, josta maksettiin aiempaa työtehtävää alhaisempaa palkkaa. Harva meistä on valmis suostumaan tekemään väliaikaista, vähempiarvoisempaa ja huonopalkkaisempaa työtä, jos voisin saman ajan käyttää paremman työn etsimiseen - tai luomiseen.
Maltillinen perustulo, mitä Vihreät ehdottavat, on useiden eri laskentamallien perusteella kustannusneutraali kunhan perustulo eivät kata kuin vähimmäistoimeentulotuen eli tämän hetkisen ns. perusturvan tason. Useimmat laskelmat, joita demarien tai ammattiliittojen selvitysmiehet ovat tehneet ovat todistetusti olleet hyvin puutteellisia. Perustulo mielletään kalliiksi, koska selvitysmiehet eivät ole osanneet laskea nousevan verotukseen suhteutettavaa peruspalkkaa.
Terminä kansalaispalkka tai perustulo ovat vuosikymmeniä jatkuneen keskustelun aikana stigmatisoituneet negatiivisina mielikuvina. Kuvaavaa onkin, että useissa sosiaalipolitiikan uudistusvaiheissa ja poliittisissa keskusteluissa perustulo tai siitä keskustelu yritetään vaieta kuoliaaksi, ohittaa tai käyttää erilaista termiä. Esimerkiksi, kun vuonna 2005 Kokoomuksen jäsenien aatekyselyssä kysyttiin kansalaispalkasta muodossa "Kannattaisitko kansalaispalkkaa, jos se yksinkertaistaisi nykyistä sosiaaliturvaa?", niin jopa 64% vastanneista kannattivat kansalaispalkkaa.
Lähteet:
http://www.tem.fi/files/21797/Tyottomyysturvan_uudistuslinjausten_ex_ante-vaikutusarviointia.pdf
http://villekopra.fi/2011/12/25/tyon-perustulo/
http://www.vihreat.fi/perustulo/vastauksia
http://www.vihreat.fi/perustulo
http://www.sorsafoundation.fi/documents/Kopran%20perustuloraportti%20lopullinen.pdf
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/perustulo
http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97184-jyrkk%C3%A4-ei-kansalaispalkalle
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/10/02/nailla-palkoilla-ei-kannata-menna-toihin/201113933/139
http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/03/14/heidan-ei-kannata-menna-toihin/20113518/139
http://www.sdp.fi/fi/component/content/article/106-sdp/tutustu/arvot/arvot-ja-argumentit-mobiili/5016-argumenttipankki-perustulo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo
Vaalit ja demokratia Suomessa, Heikki Paloheimo (toim.)
Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara &Ville Ylikahri: Perustulo. Kohti toimivaa perusturvaa. Vihreä sivistysliitto 2007
Ville Kopra: Perustulo. Kova vai pehmeä paketti? Kalevi Sorsa säätiö 2007
http://www.soininvaara.fi/2009/12/09/vasemmisto-pitaa-koyhat-koyhina/
http://lassemannisto.fi/2012/05/perustulo-lisaisi-tyon-tarjontaa-2/
http://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/perustulo.htm
www.demari.fi/arkisto?id=250
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Perustulo+v%C3%A4hent%C3%A4isi+ty%C3%B6tt%C3%B6myytt%C3%A4/1135248179438
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2824203/tyohon-perustuva-sosiaaliturva-vai-kansalaispalkka
http://www.laitos.fi/perustulo-tarvitsee-taakseen-ay-liikkeen.html
http://www.sak.fi/ajankohtaista/blogit/jakovara/perustulo-kallis,-turha-tai-kauhea
http://massitmassoille.net/2012/01/paavo-arhinmaki-kohti-perustuloa/
http://www.vihreat.fi/blogit/outi-alanko-kahiluoto/perustulo-paivittaisi-sosiaaliturvan-2000-luvulle
http://aviisi.fi/artikkeli/?num=4%2F2012&id=fd0f156
http://aviisi.fi/artikkeli/?num=03%2F2012&id=5d4c6e6
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti