Massamurhaaja-cocktail

Kesän kuvottavimman latauksen, Norjan joukkosurman, takana on tavallinen kansalainen ilman mitään sen ihmeellisempää taipumusta rikollisuuteen tai väkivaltaan. Mediassa on esitetty kilvan erilaisia kommentteja laidasta laitaan, mutta suurta epäluuloa on luonut erityisesti Jouko Jokisen ja Markus Määttäsen syvällinen analyysit. Jokinen ja Määttänen korostavat empatian ja rakkauden puutetta, jonka olisi voinut helposti täyttää naisen läheisyydellä. Mielestäni heidän antinsa on mielenkiintoinen, mutta aivan liian pinnallinen.

Massamurha-cocktail – eli kuinka kokoan massahurmaavan paukun

Itse lähtisin hahmottelemaan massamurhaajien aineksia hahmottelemalla historian ja nykyajan valossa mitä kanssaihmisten murhaaminen oikeastaan edellyttää.

• hyppysellinen empatian puutetta


• ripaus syrjäytymistä


• tujaus epätoivoa


• hieman vihaa


• kourallinen aggressiota


• laatikollinen aseita ja päihteitä


• aimo annos välinpitämättömyyttä

Empatian puute ja syrjäytyminen

Ehdoton edellytys kanssaihmisen tai elävän eliön surmaamiselle on kyvyttömyys tuntea empatiaa tuhonnan kohdetta kohtaan. Käytännössä me kaikki olemme elämämme aikana surmanneet tietoisesti jotain, kuten esimerkiksi hyttysen, kasvin, banaanikärpäsen tai muurahaisen, tuntematta yhtään omantunnon tuskia tuon puolustuskyvyttömän eliön tuhoamisesta.

Oman lajitoverin surmaaminen kuitenkin edellyttää huomattavaa eristäytymistä omista kanssaihmisistään. Harvoja psykopaatteja lukuun ottamatta, empatian puute on mahdollista syntyä vain meille välittyvän informaation ja vaikutteiden myötä. Me tulkitsemme informaation itsenäisesti omassa päässämme, mutta ulkoinen syöte pitää tulla ulkopuolelta erilaisten kokemusten ja tilannemerkitysten myötä. Vihamielinen ympäristö tuottaa vihamielisiä ihmisiä, syrjivä ympäristö tuottaa syrjittyjä.

Epätoivo, viha ja aggressio

Kun meidät ajetaan nurkkaan, niin ainoa keino on yrittää epätoivoisesti mukautua tilanteeseen. Epätoivoinen tilanne leimautuu meihin tradegiana, jota yritämme estää toistumasta välttelemällä tai estämällä tapahtuman toistumista.

Viha ja aggressio ovat voimia, joiden tarkoitus on estää joutumasta tapahtuman toisentumaisen kohteeksi. Hyvin usein me emme kuitenkaan voi syyttää ketään virheistä, ongelmista tai sattumista joita kohtaamme poluillamme. Viha ja aggressio purkautuvat samalla voimalla niin syyllisiä kuin syntipukkeja kohtaan.

Aseet ja päihteet

Kun meillä on matalampi kynnys purkaa aggressioita ja vihaa tuhoisasti, niin vallitsevan ympäristön edellytykset muovaavat tätä huomattavasti. Välivallan välineiden ja päihteiden helppo saatavuus on tuhoisa yhdistelmä joka helposti lisää epätoivon, vihan ja aggression kierrettä. Sotia harvoin käydään kirkkain mielin ja ylpein ajatuksin. Sota luo teurastajia.

Välinpitämättömyys

Me olemme vuosituhansia yrittäneet tehdä toisillemme mitä toivoisimme itsellemme tehtävän - heikoin tuloksin.

Perinteiset välttämättömyyksien yhteisöt ovat kadonneet yksilökeskeisen kulutusyhteiskunnan tieltä, mutta silti yhteisöt eivät ole missään nimessä kadonneet. Vaikka emme enää elä kädestä suuhun pikku torpissamme, niin välttämättömyyksien yhteisöjä tulee aina olemaan. Me emme voi välttyä toimimasta toistemme kanssa.

Välittäminen juurtuu yhteisöistä. Norjalaisten satojentuhansien ihmisen surumarssi ja kansainvälinen suru jos mikä on osoitus yksilöä suuremmasta yhteisöllisyydestä.

Vastalääke massamurhaaja-cocktail krapulalle

Yhteisö voi palvella yhteisöä vain keskittämällä apunsa koko yhteisölle - korruptio, eriarvoistuminen ja itsekeskeisyys luo vain syrjäytymistä ja katkeruutta.

Suomi on jo nyt pullollaan katkeroituneita ihmishahmoja. Myös vihaisia nuoria miehiä, jotka enemmän jos ketkään ovat potentiaalisia massamurhaajia. Vuoden 2010 äärioikeistolaismielisten nuorten hyökkäys Pride-kulkuetta vastaan on jo varoittava esimerkki. Viha ja katkeruus ei synny tyhjästä.

Vihaa ja katkeruutta ei voi tukahduttaa hiljaiseksi, niinkuin erityisesti Vihreät ovat yrittäneet tehdä maahanmuuttokeskustelun suhteen. Natsikortti on liian helppo vetää hihasta.

Välttääksemme tulevia tradegioita ja ristiriitoja kansakunnallisella tasolla, niin valtiovalta voisi petrata seuraavilla osa-alueilla:

• nuorten mielenterveyspalvelut


• työllistäminen ja muu yhteiskunnallinen inklusiivinen (=mukaansa ottava) toiminta


• yhteiskunnan eriarvoistumisen lopettaminen


• avoin yhteiskunnallinen keskustelu ja kritiikki julkisessa keskustelussa


• päättäjien ja vaikuttajien yhteiskunnallisen vastuun pakoilun lopettaminen