Kandidaatin vai maisterin tutkinto?

Kysymys: Suurimman osan opiskelijoista tulisi jättää opinnot kandidaatin tutkintoon
(täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, en osaa sanoa, melko eri mieltä, täysin eri mieltä)

Siirtyminen eurooppalaiseen tutkintojärjestelmään vuonna 2005 toi käyttöön alemman korkeakoulututkinnon, eli kandidaatin tutkinnon. Uudistus on tuonut mukanaan enemmän joustavuutta korkeakoulututkintojen suorittamiseen ja mahdollistanut paremman kansainvälisen vertailtavuuden tutkintonimikkeissä.



Gradu on monelle kompastuskivi

Vanhassa mallissa maisterintutkinnon saavuttaminen oli edellytys saavuttaa minkäänlaista virallista tutkintoa tai nimikettä, mitä erityisesti työelämässä on alettu viime vuosikymmenien aikana pitämään erilaisten työtehtävien virallisina ja epävirallisina ennakkoehtoina.

Maisteri tutkinnon lopputyön, eli gradun kesken jääminen tai ikuinen gradun väkertäminen on ollut yliopisto-opiskelijoiden klassinen kompastuskivi. Vuosien vieriessä yliopisto-opintojen loppuunsaattaminen on osoittautunut liki mahdottomaksi, kun lapset, työ ja perhe ovat vallanneet entisten opiskelijoiden arjen.

Muodollinen pätevyys yleistymässä

Jos opiskelija on omasta halustaan valmis siirtymään opiskelusta työelämään tai muualle, niin tähän tarkoitukseen kandidaatin tutkinto tarjoaa erinomaisen välietapin. Uusimman opintotukilaki muutoksen (1.8.2011 astuu voimaan) myötä opintotuki jaetaan erikseen ylempää ja alempaa korkeakoulututkintoa varten, kannustaen edes jonkinlaisen tutkintonimikkeen saamiseen.

Kilpailu työmarkkinoilla on Suomessa kansainvälistymisen myötä saanut vaikutteita lännestä, jossa tutkintonimike on alkanut korostumaan tärkeydessä ohi käytännöllisen taidon. Muodollinen pätevyys ja ansioluettelon kerryttäminen ovat ilmiötä, joita uudet ja vanhat sukupolvet ovat joutuneet ahkerasti opettelemaan ja joka tulee kiihtymään globalisaation voimistuessa.

Suurimman osan opiskelijoista EI tulisi jättää opintojaan kandidaatin tutkintoon

Maisterin tutkinto on suuri mahdollisuus ja kunnioitettava tavoite, mutta se ei saisi olla rajoite liikkuvuudelle elämänvaiheesta toiseen. Työelämää ajatellen kandidaatin tutkinto tarjoaa lähes kaikilla aloilla kaiken tarpeellisen tiedon ja taidon. Loppujen lopuksi kaikissa työtehtävissä on runsaasti mahdollisuuksia kouluttautua jälkikäteen. Perehdytys on arkipäivää työpaikoilla, eikä yksikään työntekijä selviydy tehtävistään ilman työtehtävänsä ja -ympäristönsä opettelemista.

Kandidaatin tutkinto tarjoaa rajallisen ja suppean näkemyksen jostain rajatusta aihealueesta, mutta todellisuudessa vasta maisterivaihe tarjoaa opiskelijalleen mahdollisuuden oikeasti kehittyä asiantuntijaksi. Suurimmat ansiot yliopistojen korkeakouluopinnoissa on ennenkaikkea tutkimus- ja tiedonkäsittelytaidot, jotka edesauttavat sopeutumista dynaamiseen pätkätyöelämään ja elinikäiseen oppimiseen.

Mielestäni maisterin tutkinto tulisi säilyttää opintojen päätavoitteena. Jotta saavutettaisiin kansantaloudellisesti opiskelu tehokkaammaksi ja työuria pidennettyä, niin ensisijaisesti valtion tulisi pyrkiä kehittämään keinoja, joilla pelkän korkeakoulun alemman tutkinnon suoritusoikeus tulisi helpommaksi. Toinen edellytys olisi myös parantaa opiskelijoiden taloudellista ja sosiaalista tukea huomattavasti nykyisestä tilanteesta. Vähäosaisimmilla opiskelijoilla on vakava uhka vajota toisen luokan kansalaisista kolmannen luokan kansalaisiksi.