Onko kassakaappisopimus jo syntynyt?

Niin kutsuttu Portugalin-paketti, eli Portugalin mukaan pääseminen nykyiseen vakausrahastoon (EFSF), on päätettävä ennen 16.4. EU:n valtionministerien Ecofin-kokousta. Päätös on tultava nykyiseltä Kiviniemen toimitusministeriöltä. Kiviniemen vastahakoisuudesta huolimatta Katainen aikoo väkisin tehdä tiedonannon Suurelle valiokunnalle, jotta asialle saataisiin edes jonkinlainen lainvoimaisuus.

Kansainvälisiä sopimuksia ja sitoutumisia on hyvin hankala purkaa ilman merkittäviä menetyksiä. Suomen vetäytyminen jo aiemmin lupaamistaan sopimuksista nakertaisi kokonaan Suomen uskottavuutta ulkomailla ja erityisesti EU:ssa. Tämän vuoksi Kataiselle onkin tärkeää saada myönteinen päätös Portugalista vaikka kieroilemalla. Tähän Kataisella on kaksi reittiä:

1) Menettely Suuren valiokunnan kautta ja uuden eduskunnan ohittaminen

Koska valiokunnat eivät ole ehtineet järjestäytyä uudelleen eduskunnan uuden kokoonpanon mukaisesti on Suuressa valiokunnassa tällä hetkellä enemmistö EU-myönteisiä puolueen edustajia (12 myönteistä ja 8 vastustavaa), jotka voivat antaa Kataiselle tarvittavan ”lainmukaisuuden”. Normaalisti Suuren valiokunnalle hallituksen tekemien kirjelmien on tarkoitus toimia ilmoituksina eduskunnalle, jotta eduskunnan eri puolueiden kanta hallituksen kannasta saadaan tietoisuuteen.

SDP on jo vastahakoisesti hyväksynyt tämän menettelyn ”lainmukaisuuden”, mutta demarien väitös ettei tämä vaikuta mihinkään on valhe. Vaikka SDP tivaa Kokoomukselta tietoja Suomen antamista sitoumuksista, niin olisi äärimmäisen epäilyttävää jos nykyisen hallituksen pääoppositiopuolue ei olisi tietoinen mihin Suomi on ainakin jo sitoutunut. Myönteinen Portugali-päätös sitouttaa Portugalin saamaan ilman rajoituksia tukea vakausrahastosta, johon Suomi on jo antanut takuut 8 miljardin edestä.

2) Katainen kieltäytyy matkustamasta kokoukseen

Taloussanomien Jan Hurri toi hyvin esille pointin Ecofin-kokouksen käytännöistä. Päätös Portugalin tukemisesta tulee olla yksimielinen, mutta ainoastaan yksimielinen kokouksessa paikan päällä olevien kesken. Jos Katainen jättäytyy menemästä kokoukseen ja viivyttelee hallitusneuvotteluihin vedoten, niin joka tapauksessa Suomi tulee sitoutumaan myös Portugalin liittymisen vakausrahaston antimiin.

Ovatko Kokoomus, SDP ja Perussuomalaiset jo laatineet kassakaappisopimuksen?

Eduskuntaryhmät ovat vasta alustavasti kokoontuneet omiin ryhmiinsä, mutta mediassa on alkanut jo selkeästi näkymään merkkejä kolmen suurimman puolueen lemmenleikeistä. Eduskunnan käytännön mukaisesti Kokoomus on omaksunut hallitustunnustelijan aseman, eikä ole hävennyt jo käyttää sitä.

Torstain 21.4. Yleltä tulleessa A-talk – ohjelmassa paljastui, että Katainen on jo ollut yhteydessä sekä Timo Soiniin, että SDP edustajiin, niin henkilökohtaisesti kuin puhelimitse. Olen kahdessa aiemmassa kirjoituksessani (18.4. ja 19.4.) nähnyt vakausrahastokysymyksen olevan merkittävä vedenjakaja myönteisen Kokoomuksen ja kielteisten SDP:n ja Perussuomalaisten välillä. On vaikeaa uskoa, että tämän hetkinen liehittely on vain Kokoomuksen bluffia politiikan suuressa korttipöydässä. EU ja vakausrahastot ovat suuria arvovaltakysymyksiä näiden osapuolten välillä, joten miten mikään yhteistyö tai kompromissi on ylipäätänsä mahdollista?

Timo Soini sanoi suoraan 21.4 A-talk – ohjelmassa, että hän odottaa hallitusneuvottelujen menevän toukokuun lopulle asti ainakin, Katainen ilmoittaa aikovansa varastaa Portugali-pallon Kiviniemeltä vaikka väkisin ja SDP höpisee julkisuudessa epäselvyyksiä Suuren valiokunnan käsittelystä. Jos Portugali-päätös solmitaan myönteisesti, on Kokoomuksella mahdollisuus kunniallisesti perääntyä uusista sopimuksista niin kauan kuin vanhoja kunnioitetaan. Kun kansainvälisesti sitova päätös on jo tehty, niin Perussuomalaiset ja SDP voivat uskottavasti vain nostella kansalle käsiään ja sanoa ettei asialle voi enää mitään.

Sekä Kokoomus, SDP, että Perussuomalaiset voisivat saada aikaiseksi kompromissin ilman että kenenkään tarvitsisi syödä sanojaan. Kaikki saavat jotain. Kaikki voittavat. Paitsi kansa - jota kustaan linssiin.

Loppujen lopuksi tämä kaikki on vain skenaario, mahdollinen hypoteesi, ja vain aika näyttää miten todellisuudessa kulissien takana suhmuroitiin, hallituskortit jaettiin ja petikumppanit valittiin.