maanantai 27. huhtikuuta 2009

Vapaat markkinat

”Jos ei sinun tee mieli työ tekemän, niin ei sinun syömänkään pidä”, sanoo vanhan kansan sanonta. Kansallinen mentaliteetti ei ole paljoa näiltä ajatuksilta muuttunut. Me jaksamme kuvitella että ahkerat ja rehelliset perivät maan, mutta todellisuus on niin karu että me emme halua uskoa sitä todeksi. Maamme on tuhlaajapoikien luvattu maa, senhän jo todistaa laina-asunnot, laina-asuntojen pihalla seisovat velka-autot ja taskuissa pullottavat kytkykauppakännykät.

Lama tulee ja lama menee, mutta markkinatalous voittaa aina. Lama on normaalia suhdannevaihtelua markkinataloudessa ja onhan se luonnollista että krapula seuraa humalaa. Viime laman sotkut ehdittiin jo melkein siivota, kun jo uudet massalomautukset ja saneeraukset on jo kuulutettu jälleen työntekijöille. Hanskat naulaan ja ovesta ulos käy tie. Viime laman sotkuja ei varsinaisesti missään vaiheessa korjattu, vaan ne oikeastaan lakaistiin maton alle. 90-luvun laman seurauksena meille jäi iso joukko kouluttamattomia perusduunareita vaille työpaikkaa. Lamaa seurannut nousukausi on enimmäkseen työllistänyt kasvanutta palvelusektoria ja ennen kaikkea kouluttautunutta työvoimaa. Moni työttömäksi jäänyt on syrjäytynyt ja ajautunut työttömyysloukkuun. Liika vapaa-aika, turhautuneisuus ja eriytyminen työelämästä ovat ajaneet heidät pois nykynormeilla hyväksyttävästä kunniallisesta elämästä - eli työorientoituneesta elämästä. Vajaakuntoisia ei palkata, eikä haluta. Kuka nyt alkoholisteja, selkävaivaisia, kotiäitejä, pitkäaikaistyöttömiä, resupekkoja jne. haluaisikaan töihin, varsinkin jos on työnantajan markkinat ja vaihtoehto on kiiltokuvahymyilevä poika/tyttö värikkäine CV:neen.

Niin hyvässä kuin pahassa työttömät ovat kuitenkin kohdanneet paljon hengen heimolaisia ja he miehittävät nyt lähiöiden baareja. Moni on varmaan voinut havaita omalla asuinalueellaan olevien pikku kuppiloiden, baarien ja kapakoiden hämyisän riehakkaan elämää. Näitä kovan onnen sankarien olohuoneita löytyy, joka ostarilta tai korttelin kulmalta ja ne lisääntyvät harmaan laman sateesta kuin sienet sateella. Heitä on yritetty siirtää pois kortistosta kouluttamalla, kursseilla tai työntämällä työttömyyseläkkeellä. Heidän poistumansa on hidasta ja tuskallista. Viinan verotusta pitäisi laskea roimasti tai nostaa jyrkästi, niin eiköhän tuo luonnollinen poistuma kasvaisi joko kotoisesti kossun voimin tai trokatun myrkkyviinan avulla.

Olemme parhaillaan taantumassa matkalla kohti lamaa. On mielenkiintoista ja pelottavaa nähdä minkälainen rakennemuutos yhteiskunnassamme jälleen tapahtuu. Tähän mennessä muualla Euroopassa rakennustyömiehille on luvassa ei-oota ja siirtotyöläisille jätetyt paskaduunit ovat alkaneet täyttyä jälleen kotimaisella työvoimalla. Mutta tilanne onkin täysin eri täällä hyvinvointivaltion rippeitä vaalivassa pohjolassa. Työttömyysturva on kaksiteräinen miekka, joka toisaalta ehkäisee suuresti syrjäytymisen vaaraa, mutta samalla estää työelämän epämiellyttävimpien työtehtävien työllistymisen yksinkertaisesti sen seikan vuoksi että saman palkan saat vaikka et mitään tekisikään. Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet todennäköisesti heikkenevät entisestään ja sekös lietsoo maahanmuuttokriittisiä asenteita entisestään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti