maanantai 29. lokakuuta 2012

Konfliktista toiseen

Kun astutaan toisen ihmisen kohtuuden rajoille, niin meillä on mahdollisuus joko perääntyä tai jatkaa matkaa.

On kohteliasta ja sovittelevaa tulla vastaan avoimesti ja ymmärtävästi, mutta aina ei sopu anna sijaa eikä ymmärrystä voi jakaa.

Kahden eriävän kohtuuden tai mielipiteen konfliktissa molemmat ovat samaan aikaan väärässä ja oikeassa. Kaikesta huolimatta toisen on väistyttävä tai konflikti on ikuinen.


Ihmiset tasapainoilevat konfliktien parissa niin olemassaolonsa, elämänsä kuin jokapäiväisen arjen kanssa. Me joudumme vastustamaan ilman luomaa kitkaa ja vastusta, astelemaan ruohon päälle, rakentamaan talomme jonkun toisen eliön alueelle ja joudumme kannibalisoimaan muita orgaanisia eliömuotoja selviytyäksemme. Konflikti voi olla myös hyvin suhteellista mittakaavaltaan: kuka syö viimeisen banaanin, kumpi ajaa autonsa tuohon parkkiruutuun jne.

Konfliktit ovat elämän ikuinen seuralainen, mutta turhilta konflikteilta on syytä välttyä. Vaikka elämän nallekarkit eivät mene tasaisin edes meidän saman lajin edustajilla, niin silti perusedellytys ihmisyhteisön lähipiirissä on konfliktin vältteleminen ja sovitteleminen.

Kun kohtaan konfliktin

Kun kohtaan nykyään arjessani konfliktin, niin minusta olen alkanut huomata huomaavani jälleen useampia vaihtoehtoja.

Ensisijainen ratkaisu on luontevin osa itseäni, eli kompromissi ja sovittelu oman ja toisen kohtuuden rajojen välillä.

Mutta kun sopu ei anna sijaa, niin huomaan joutuvani valitsemaan kahden muun ääripään välillä. Ennen en niin herkästi tunnistanut näitä kahta puolta asioista, vaan sopeuduin tilanteen vaatimani. Tiedostamalla ympäristöni ja itseni osana sitä, tunnistan vaihtoehtoni kuinka toimin konfliktin kanssa.

Pikku-piru ja enkeli

Olo on ikään kuin pieni enkeli istuisi yhdellä olkapäälläni ja pikku-piru toisella - pikku-Jenni yhdellä olkapäällä ja pikku-Erika toisella.

Jos kuuntelisi Jennin sovittelevia sanoja, niin osaisin vain huokaista syvään ja laskea kolmeen. Taika on antaa tilannetta koskevan jännitteen valua ohitseni ja kunnioittaa toisten ihmisten kohtuuden rajoja. Väistymällä, en tuhlaa itseäni enkä energiaani.

Jos taas kuuntelisin Erikan kärkeviä sanoja, niin en anna periksi ja teen niinkuin näen kohtuudeksi minulle kuuluvan. Tämä vaihtoehto on kuitenkin aina riskialtis polku, sillä kun pitää omista mielipiteistään kiinni pitäminen johtaa aina konfliktin laukeamiseen - tavalla tai toisella.
Vastakkainasettelu pakottaa molemmat osapuolet miettimään omien kohtuuksien rajoja, mikä itsessään pakottaa molemmat osapuolet miettimään omien kohtuuksien rajoja niin hyvässä kuin pahassa. Vaarana on kuitenkin loputon ristiriita, pysyvä kärjistyminen ja tarpeeksi itsepäisissä tapauksissa täysi riita ja vihanpito.

Vaikka konfliktin kärjistäminen on huono asia, niin toisaalta se on välillä myös välttämätöntä. Jos oikeasti haluan toteuttaa haaveeni muuttaa naapurustoani, yliopistoani, kaupunkiani, Suomea tai koko maailmaa kohti solidaarisuutta ja parempaa onnea, niin konflikteilta en voi välttyä. Toivoa sopii, että osaan valita

"You have enemies? Good. That means you’ve stood up for something, sometime in your life. "
-- Winston Churchill

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti