Sivut

tiistai 4. joulukuuta 2012

Ylioppilaskuntapolitiikka vs. puoluepolitiikka

Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset ry, eli paremmin tunnettuna HYAL julkaisi eilen kannanoton Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan uudesta hallituksesta ja sen toiminnasta. (ks. kannanotto kannanoton lopussa)

Tämä kannanotto on saanut minut politiikan tutkijana ja politiikan ja ylioppilaskuntapolitiikan sivustakatsojana hämmentymään - ja ehkä myös pettymään.

Ylioppilaskuntapolitiikka vs. puoluepolitiikka

On totta, että valtakunnallinen ja paikallinen poliittinen valta on aina elänyt ristiriidoista. Ristiriidat ja vastakkainasettelu on politiikan suola, sillä sen avulla on voitu erotella oma puolue toisista puolueista ja korostaa oman puolueen vaihtoehtoa ylitse muiden. Näin globalisaation, vapaiden markkinoiden ja keskiluokkaistumisen aikakautena suurten massojen yleispuoluekehitys on ollut välttämätöntä suurille puolueille pysyä vallan kahvassa, vaikka käytännössä tämä on johtanut yhä konsensuslähtöisempään politiikkaan - niin hyvässä kuin pahassa.

Vaalit ovat kuitenkin aina poikkeus, sillä silloin oman puolueen edun nimissä puolueen olemmassaolo on oikeutettava ja oikeutus tapahtuu vain ristiriidoilla. Voiton saavuttavat nykyajan politiikassa ne jotka näkyvät eniten kaduilla ja mediassa, sekä ennenkaikkea juuri ne, jotka paremmin onnistuvat kaduilla ja mediassa vakuuttamaan oman oikeutuksensa ja toisten huonommuuden.

Todellisuudessa taustalla on enemmän puolueiden taustajoukot, rahoittajat, kontaktit ja hyvä veli -verkostot. Suurten yleispuolueiden keulakuvina ja poliittisina edustajina on marssitettu esiin joukko linssiluteita, poliittisia pyrkyreitä ja mannekiineja, joita puoluekoneisto pystyy marssittamaan tahtipuikkonsa tahtiin ja jyräämään puolueiden harvat vilpittömät ja omatuntonsa säilyttäneet ihmiset.

HYAL:n valikoiva muisti

Vaikka Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan edustajistovaalit ovat aina olleet pienen kokonsa ja tiheän verkostoitumisensa vuoksi käytännössä kaverivaalit, niin jotenkin olen jaksanut uskoa, että ylioppilaskuntapolitiikka olisi edes hieman ylempänä valtakunnallisesta puoluepolitikoinnista.

Nyt kuitenkin HYAL uusin kannanotto kuvaa mainiosti sitä nykyajan poliittista rienausta, mudanheittoa ja ristiriitojen keinotekoista luomista.

Vahva HYAL-hallitus kaksi vuotta sitten oli luopumassa järkevästi Domus Gaudiumin Pohjanhovista, mutta samaan aikaan vähät välitti samalla häädetyistä harrastejärjestöistä. HYAL on kätevästi unohtanut tämän syyttäessään jo ennakolta uutta "oikeistohallitusta" epätasa-arvon uhasta järjestöille.

Kahdessa vuodessa poliittinen totuus on taas toinen ja sitä voidaan käyttää lyömäaseena. Tervetuloa rienauspolitiikka. Tervetuloa poliittiset pyrkyrit.

Seuraavina vuosina on varmaan luvassa sitten  ylioppilaskunnan edustajistovaalien vaalirahaskandaali (?)

HYAL:n kannanotto

"Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset ry

KANNANOTTO 3.12.2012

VAPAA JAETTAVAKSI                                                                  

OSAKUNTIEN OIKEISTOHALLITUS JUNTATTIIN LÄPI - AINEJÄRJESTÖLÄISET OPPOSITIOON

Yksi aikakausi ylioppilaskuntamme historiassa on päättynyt. Tänään vahvistettiin hallitusneuvotteluiden tulos, jossa Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset, HYY:n edustajiston selkeästi suurin ryhmä, jätettiin surutta pois tulevan vuoden hallituksesta. Ainejärjestöläiset edustavat järjestöjä kahdeksasta eri tiedekunnasta ja voittivat marraskuun edustajistovaaleissa yli kolmasosan paikoista.

“Nyt nähtiin todellinen politikoinnin sisäänmarssi ylioppilaskuntaamme”, toteaa Ainejärjestöläisten edustajistoyhmän puheenjohtaja Vesa Piilola. “Tilanne, jossa hallituspohja muodostetaan ainoastaan oma valtapoliittinen etu mielessä, on HYYn poliittisen kulttuurin kannalta huolestuttava. Neuvotteluja käytiin kovilla ja osin kyseenalaisilla keinoilla, mutta sen seikan kanssa meidän kaikkien on opittava elämään.”

Tänään 3.12. HYYn edustajiston kokouksessa hyväksyttiin ylioppilaskunnan ensi vuoden keskeisimmät tavoitteet. Ainejärjestöläiset esittivät tavoiteohjelmaan kirjausta, jolla syvennettäisiin ylioppilaskunnan yhteistyötä aine-, tiedekunta-, ja harrastejärjestöjen sekä osakuntien kanssa. Ainejärjestöläisten kovasta lobbauksesta huolimatta tavoite jäi kirjaamatta ensi vuoden kärkiteemoihin. Tapa, jolla esitys poliittisten ja osakuntaryhmittymien yhteispäätöksellä hylättiin, antaa selvän viestin hallituksen tulevasta politiikasta. Sama rintama kaatoi myös linjauksen järjestöjen yhdenvertaisesta kohtelusta tila- ja toiminta-avustusjaoissa.

“Yhteydenpito koko järjestökentän kanssa on ensisijaisen tärkeää nyt, kun ainejärjestöläiset eivät vaikuta ylioppilaskuntamme hallituksessa.”, linjaa Helsingin yliopiston ainejärjestöläisten puheenjohtaja Ida Beckmann. “Keskinäisen luottamuksen ja yhteisen vastuunkannon kulttuuri, jota olemme olleet ylioppilaskuntaan luomassa, ei saa vaarantua lyhytnäköisen politikoinnin vuoksi.”


Ylioppilaskuntamme on uusien haasteiden edessä. Olemme tilanteessa, jossa vaaditaan avoimuutta ja yhteistyökykyä yli ryhmärajojen. Ensi vuoden päälinjat on lyöty lukkoon, mutta ainejärjestöläiset jatkavat kamppailua paremman ja oikeudenmukaisemman ylioppilaskunnan puolesta myös oppositiosta käsin. Haastamme hallituksen osoittamaan kykyä joustavaan ja aitoon yhteistyöhön - yhteistyöhön, joka näkyy opiskelijan arjessa."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti