Massamurhaaja-cocktail

Kesän kuvottavimman latauksen, Norjan joukkosurman, takana on tavallinen kansalainen ilman mitään sen ihmeellisempää taipumusta rikollisuuteen tai väkivaltaan. Mediassa on esitetty kilvan erilaisia kommentteja laidasta laitaan, mutta suurta epäluuloa on luonut erityisesti Jouko Jokisen ja Markus Määttäsen syvällinen analyysit. Jokinen ja Määttänen korostavat empatian ja rakkauden puutetta, jonka olisi voinut helposti täyttää naisen läheisyydellä. Mielestäni heidän antinsa on mielenkiintoinen, mutta aivan liian pinnallinen.

Massamurha-cocktail – eli kuinka kokoan massahurmaavan paukun

Itse lähtisin hahmottelemaan massamurhaajien aineksia hahmottelemalla historian ja nykyajan valossa mitä kanssaihmisten murhaaminen oikeastaan edellyttää.

• hyppysellinen empatian puutetta


• ripaus syrjäytymistä


• tujaus epätoivoa


• hieman vihaa


• kourallinen aggressiota


• laatikollinen aseita ja päihteitä


• aimo annos välinpitämättömyyttä

Empatian puute ja syrjäytyminen

Ehdoton edellytys kanssaihmisen tai elävän eliön surmaamiselle on kyvyttömyys tuntea empatiaa tuhonnan kohdetta kohtaan. Käytännössä me kaikki olemme elämämme aikana surmanneet tietoisesti jotain, kuten esimerkiksi hyttysen, kasvin, banaanikärpäsen tai muurahaisen, tuntematta yhtään omantunnon tuskia tuon puolustuskyvyttömän eliön tuhoamisesta.

Oman lajitoverin surmaaminen kuitenkin edellyttää huomattavaa eristäytymistä omista kanssaihmisistään. Harvoja psykopaatteja lukuun ottamatta, empatian puute on mahdollista syntyä vain meille välittyvän informaation ja vaikutteiden myötä. Me tulkitsemme informaation itsenäisesti omassa päässämme, mutta ulkoinen syöte pitää tulla ulkopuolelta erilaisten kokemusten ja tilannemerkitysten myötä. Vihamielinen ympäristö tuottaa vihamielisiä ihmisiä, syrjivä ympäristö tuottaa syrjittyjä.

Epätoivo, viha ja aggressio

Kun meidät ajetaan nurkkaan, niin ainoa keino on yrittää epätoivoisesti mukautua tilanteeseen. Epätoivoinen tilanne leimautuu meihin tradegiana, jota yritämme estää toistumasta välttelemällä tai estämällä tapahtuman toistumista.

Viha ja aggressio ovat voimia, joiden tarkoitus on estää joutumasta tapahtuman toisentumaisen kohteeksi. Hyvin usein me emme kuitenkaan voi syyttää ketään virheistä, ongelmista tai sattumista joita kohtaamme poluillamme. Viha ja aggressio purkautuvat samalla voimalla niin syyllisiä kuin syntipukkeja kohtaan.

Aseet ja päihteet

Kun meillä on matalampi kynnys purkaa aggressioita ja vihaa tuhoisasti, niin vallitsevan ympäristön edellytykset muovaavat tätä huomattavasti. Välivallan välineiden ja päihteiden helppo saatavuus on tuhoisa yhdistelmä joka helposti lisää epätoivon, vihan ja aggression kierrettä. Sotia harvoin käydään kirkkain mielin ja ylpein ajatuksin. Sota luo teurastajia.

Välinpitämättömyys

Me olemme vuosituhansia yrittäneet tehdä toisillemme mitä toivoisimme itsellemme tehtävän - heikoin tuloksin.

Perinteiset välttämättömyyksien yhteisöt ovat kadonneet yksilökeskeisen kulutusyhteiskunnan tieltä, mutta silti yhteisöt eivät ole missään nimessä kadonneet. Vaikka emme enää elä kädestä suuhun pikku torpissamme, niin välttämättömyyksien yhteisöjä tulee aina olemaan. Me emme voi välttyä toimimasta toistemme kanssa.

Välittäminen juurtuu yhteisöistä. Norjalaisten satojentuhansien ihmisen surumarssi ja kansainvälinen suru jos mikä on osoitus yksilöä suuremmasta yhteisöllisyydestä.

Vastalääke massamurhaaja-cocktail krapulalle

Yhteisö voi palvella yhteisöä vain keskittämällä apunsa koko yhteisölle - korruptio, eriarvoistuminen ja itsekeskeisyys luo vain syrjäytymistä ja katkeruutta.

Suomi on jo nyt pullollaan katkeroituneita ihmishahmoja. Myös vihaisia nuoria miehiä, jotka enemmän jos ketkään ovat potentiaalisia massamurhaajia. Vuoden 2010 äärioikeistolaismielisten nuorten hyökkäys Pride-kulkuetta vastaan on jo varoittava esimerkki. Viha ja katkeruus ei synny tyhjästä.

Vihaa ja katkeruutta ei voi tukahduttaa hiljaiseksi, niinkuin erityisesti Vihreät ovat yrittäneet tehdä maahanmuuttokeskustelun suhteen. Natsikortti on liian helppo vetää hihasta.

Välttääksemme tulevia tradegioita ja ristiriitoja kansakunnallisella tasolla, niin valtiovalta voisi petrata seuraavilla osa-alueilla:

• nuorten mielenterveyspalvelut


• työllistäminen ja muu yhteiskunnallinen inklusiivinen (=mukaansa ottava) toiminta


• yhteiskunnan eriarvoistumisen lopettaminen


• avoin yhteiskunnallinen keskustelu ja kritiikki julkisessa keskustelussa


• päättäjien ja vaikuttajien yhteiskunnallisen vastuun pakoilun lopettaminen

Aktiivinen opiskelijaliike on yhteiskunnan rakentava voima

Kysymys: Opiskelijaliikkeen on otettava laajemmin kantaa yhteiskuntaa koskeviin asioihin?
(täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, eos, melko eri mieltä, täysin eri mieltä)

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta (HYY) on osallistunut moneen yhteiskunnalliseen toimintaan ja tehnyt runsaasti yhteiskunnallisia kannanottoja. HYY ei ole kuitenkaan aina toiminut yksin, vaan on yhteiskunnallisessa toiminnassaan ollut kiitettävästi mukana yhteistyössä muiden korkeakoulujen oppilaskuntien ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Opintotuki indeksiin -kampanja on ollut lähiaikoina kaikkein näkyvin yhteiskunnallinen kampanja, johon HYY on osallistunut. Opintotuki indeksiin -kampanja on mielestäni ollut toiminnaltaan ja näkyvyydeltään ollut hyvin onnistunut. Samanlaista toimintaa pitäisi ehdottomasti tuoda enemmän.




SYL on paras kanava vaikuttaa

Mielestäni opiskelijoiden yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa Suomen Ylioppilaskuntien Liitolla (SYL) on parhaimmat edellytykset. SYL:n yhteiskunnallista vaikuttamista oma paikallinen Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta tukee parhaitsen sitoutumalla, osallistumalla ja rahoittamalla SYL:n toimintaa. HYY:n yhteiskunnallinen toiminta itsenäisesti tulisi jatkua erityisesti pääkaupunkiseutua ja Helsingin Yliopistoa koskevissa asioissa, mutta suurin yhteiskunnallisiin asioisiin vaikuttaminen tulisi jättää harkitusti keskitettyyn ja hyvin resursoituun kampanjoitiin SYL edustamana.

Kaikkeen ei tule ottaa kantaa

Mielestäni on kuitenkin vedettävä tiukka raja siihen minkälaisia kannanottoja HYY tai SYL voi opiskelijoiden nimissä julkaista. Ehdoton edellytys on luonnollisesti mahdollisimman laaja kannatus kannanoton puolesta. Optimaalisessa tilanteessa kannanotto on kaikkia opiskelijoita yhdistävä tekijä, mikä saisi taakseen enemmän julkista huomiota. Yksittäisten ja hajanaisten kannanottojen sijaan keskitetyt ja suunnitellut kampanjat tehoavat kaikkein parhaiten modernissa viestintäyhteiskunnassa ja auttaa terävöittämään opiskelijoiden välittämää viestiä.

Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa SYL:n edustama yhtenäinen rintama puhuu parhaiten tulevaisuuden toivojen ja tulevien päättäjien nimissä. Meillä on kyky ja mahdollisuus vaikuttaa, miksi emme siis käyttäisi sitä mahdollisuutta yhteisen hyvän nimissä.

Leikkauslista Helsingin Yliopistolle.

Kysymys: Yliopistostani voitaisiin leikata yksikköjä tai karsia sisäänottoa koulutusohjelmiin?
(täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, eos, melko eri mieltä, täysin eri mieltä)

Pääsääntöisesti Helsigin Yliopistolla on huomattavasti enemmän varaa tarjota opetusta suuremmille opiskelijamäärille erityisesti suosituilla, yhteiskunnallisesti tärkeillä ja kysytyillä aloilla, kuten oikeustieteellinen, lääketieteellinen ja valtiotieteet. Koulutusta, pääainelinjoja, sivuainemahdollisuuksia ja yksiköitä tulisi leikkaamisen sijasta lisätä. Lisäykset tulisi tehdä maltillisesti asteittain, niin ettei koulutuksen, tutkimuksen ja opiskelijoiden taso heikkene muutosten myötä. Helsingin Yliopistolla on varaa kasvattaa kiintiöitä ja koulutusohjelmia kansainvälisten opiskelijoiden lisäksi myös kotimaisille opiskelijoille.

Ruotsinkielisten positiivista diskriminaatiota on vähennettävä

Mielestäni Helsingin Yliopistolla toteutetaan liiallista positiivista diskriminaatiota erillisten ruotsinkielisten yksiköiden ja pääsykoeryhmien muodossa. Erillinen ruotsinkielinen yhteiskuntatieteiden yksikkö Svenska social- och kommunalhögskolan tulisi lakkauttaa. Samalla tulisi kohtuullistaa tai jopa luopua erillisistä ruotsinkielisistä hakukiintiöistä ainakin historiassa, filosofiassa, oikeustieteessä ja lääketieteessä.

Suomessa on olemassa erillinen ruotsinkielinen yliopisto, Åbo Akademi, ruotsalainen kauppakorkeakoulu Hanken ja useita muita korkeakouluja. Nämä korkeakoulut tarjoavat täysin tarpeellisen täysin ruotsinkielisen koulutuksen niille, jotka kokevat sen itselleen tarpeelliseksi. Nykyisellään ruotsinkielisten koulutusohjelmien hakijatasot ja pääsykoevaatimukset ovat huomattavasti alemmalla tasolla kuin suomenkielisten tutkintojen vastaavat. Alhaisemmat kriteerit tarjoavat suomenruotsalaisille korkeakouluopiskelijoille epäreilun etuaseman korkeakoulutuksessa suomenkielisiin suomalaisiin nähden.

Korostan kuitenkin, ettei kaikkea ruotsinkielistä positiivista diskriminaatiota tulisi poistaa. Kaksikielisyys tulee säilyttää osana suomalaista yhteiskuntaa, mutta nykyistä vähäisemmässä ja kaikille osapuolille tasa-arvoisessa muodossa.

Vallitseva englanninkielen yleistyminen arkikielenä korkeakoulujen oppikielenä on tehnyt ruotsin kielen asemasta entistä heikomman. Poistettavat ruotsinkieliset kiintiöt tulisi sulauttaa osaksi jo vallitsevia oppiaineiden kiintiöitä. Koska kaikilta suomalaisilta opiskelijoilta edellytetään virkamiestasoista ja tyydyttävää suomen- ja ruotsinkielen taitoa, niin mitään estettä ei ole olemassa sulauttaa näitä kaikkia yhteen.

Kriteereitä mahdollisia oppiaineiden leikkauksia varten

Myös sisäänottoja kaikkiin ohjelmiin tulisi voida uudelleenarvioida ja tarkkaan seurata, ettei tarpeettomia resursseja suunnata turhiin kohteisiin. Tilastoja seuraamalla voi kategorisoida ja arvottaa joitakin linjoja mielestäni ainakin seuraavin perustein:

• mitkä ovat hakijakiintiöt pääsykokeissa?


• mikä on työllistyminen alan tutkinnon omaavilla henkilöillä?


• työllistyvätkö alalla työskennelleet oman alansa tehtävissä (jos mahdollista määritellä)?


• moniko valmistunut joutuu uudelleenkouluttautumaan toiselle alalle?


• tarjoaako opintoala oleellisia opintoja muille päälinjoille?


• mikä on alan ja opetuksen merkitys yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti?

Helsingin Yliopisto on tällä hetkellä korkeakouluna niin suosittu, etten näe mitään syytä nykyisiin tilastoihin vedoten lakkauttaa mitään linjaa tai vähentää niiden opiskelijamääriä. Suomen muilla korkeakouluilla tilanne saattaa olla täysin päinvastainen ja leikkaukset ovat välttämättömiä.

Kandidaatin vai maisterin tutkinto?

Kysymys: Suurimman osan opiskelijoista tulisi jättää opinnot kandidaatin tutkintoon
(täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, en osaa sanoa, melko eri mieltä, täysin eri mieltä)

Siirtyminen eurooppalaiseen tutkintojärjestelmään vuonna 2005 toi käyttöön alemman korkeakoulututkinnon, eli kandidaatin tutkinnon. Uudistus on tuonut mukanaan enemmän joustavuutta korkeakoulututkintojen suorittamiseen ja mahdollistanut paremman kansainvälisen vertailtavuuden tutkintonimikkeissä.



Gradu on monelle kompastuskivi

Vanhassa mallissa maisterintutkinnon saavuttaminen oli edellytys saavuttaa minkäänlaista virallista tutkintoa tai nimikettä, mitä erityisesti työelämässä on alettu viime vuosikymmenien aikana pitämään erilaisten työtehtävien virallisina ja epävirallisina ennakkoehtoina.

Maisteri tutkinnon lopputyön, eli gradun kesken jääminen tai ikuinen gradun väkertäminen on ollut yliopisto-opiskelijoiden klassinen kompastuskivi. Vuosien vieriessä yliopisto-opintojen loppuunsaattaminen on osoittautunut liki mahdottomaksi, kun lapset, työ ja perhe ovat vallanneet entisten opiskelijoiden arjen.

Muodollinen pätevyys yleistymässä

Jos opiskelija on omasta halustaan valmis siirtymään opiskelusta työelämään tai muualle, niin tähän tarkoitukseen kandidaatin tutkinto tarjoaa erinomaisen välietapin. Uusimman opintotukilaki muutoksen (1.8.2011 astuu voimaan) myötä opintotuki jaetaan erikseen ylempää ja alempaa korkeakoulututkintoa varten, kannustaen edes jonkinlaisen tutkintonimikkeen saamiseen.

Kilpailu työmarkkinoilla on Suomessa kansainvälistymisen myötä saanut vaikutteita lännestä, jossa tutkintonimike on alkanut korostumaan tärkeydessä ohi käytännöllisen taidon. Muodollinen pätevyys ja ansioluettelon kerryttäminen ovat ilmiötä, joita uudet ja vanhat sukupolvet ovat joutuneet ahkerasti opettelemaan ja joka tulee kiihtymään globalisaation voimistuessa.

Suurimman osan opiskelijoista EI tulisi jättää opintojaan kandidaatin tutkintoon

Maisterin tutkinto on suuri mahdollisuus ja kunnioitettava tavoite, mutta se ei saisi olla rajoite liikkuvuudelle elämänvaiheesta toiseen. Työelämää ajatellen kandidaatin tutkinto tarjoaa lähes kaikilla aloilla kaiken tarpeellisen tiedon ja taidon. Loppujen lopuksi kaikissa työtehtävissä on runsaasti mahdollisuuksia kouluttautua jälkikäteen. Perehdytys on arkipäivää työpaikoilla, eikä yksikään työntekijä selviydy tehtävistään ilman työtehtävänsä ja -ympäristönsä opettelemista.

Kandidaatin tutkinto tarjoaa rajallisen ja suppean näkemyksen jostain rajatusta aihealueesta, mutta todellisuudessa vasta maisterivaihe tarjoaa opiskelijalleen mahdollisuuden oikeasti kehittyä asiantuntijaksi. Suurimmat ansiot yliopistojen korkeakouluopinnoissa on ennenkaikkea tutkimus- ja tiedonkäsittelytaidot, jotka edesauttavat sopeutumista dynaamiseen pätkätyöelämään ja elinikäiseen oppimiseen.

Mielestäni maisterin tutkinto tulisi säilyttää opintojen päätavoitteena. Jotta saavutettaisiin kansantaloudellisesti opiskelu tehokkaammaksi ja työuria pidennettyä, niin ensisijaisesti valtion tulisi pyrkiä kehittämään keinoja, joilla pelkän korkeakoulun alemman tutkinnon suoritusoikeus tulisi helpommaksi. Toinen edellytys olisi myös parantaa opiskelijoiden taloudellista ja sosiaalista tukea huomattavasti nykyisestä tilanteesta. Vähäosaisimmilla opiskelijoilla on vakava uhka vajota toisen luokan kansalaisista kolmannen luokan kansalaisiksi.

Edustajistovaalit 2011

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on julkistanut viralliset valtakunnalliset kysymykset ylioppilaskuntien edustajistovaaleja varten. Nämä kysymykset tullaan asettamaan kaikille nähtäväksi ja helposti vertailtaviksi vaalikoneen avulla. Varsinaiset vaalit tullaan järjestämään uuden lukuvuoden alussa syksyllä 2011.

Itse tulen olemaan ehdolla Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon Helsingin Yliopiston Vihreiden vaalilistalta. Tulen vastaamaan ja perustelemaan parhaani mukaan jokaiseen asetettuun kysymykseen tämän sivuston välityksellä.

Pitkänlinjan opiskelijaedustajana olen ajanut sinnikkäästi ja kärsivällisesti läpi parannuksia ja uudistuksia. Mahdollisena tulevana ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä tulen jatkamaan aloittamallani linjalla rakentaa parempaa tulevaisuutta meille kaikille, eikä vain rajatulle vähemmistölle.

En pelkää myöntää olevani väärässä, mutta en myöskään tule lakoamaan kuin korsi tuulessa. Tulen taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Yksin olen heikko, mutta teidän tukenne on se voima, joka ajaa minua eteenpäin. Yksin minun ääneni ei kanna minnekkään.

Yksinäinen vaatimus hukkuu huutojen mereen. Antakaa minulle äänenne, niin voin kantaa Meidän kaikkien yhteisen sanoman läpi!

Olen avoin kaikille ajatuksille ja huomioille, joita Te rakkaat lukijani voitte antaa minulle kommentoimalla tekstejäni. Lukekaa, kommentoikaa ja seuratkaa ehdokkuuteni etenemistä!

SYL:n valtakunnalliset kysymykset

1. Suurimman osan opiskelijoista tulisi jättää opinnot kandidaatintutkintoon
(täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, en osaa sanoa, melko eri mieltä, täysin eri mieltä)


2. Yliopistostani voitaisiin leikata yksikköjä tai karsia sisäänottoa koulutusohjelmiin.
(täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, eos, melko eri mieltä, täysin eri mieltä)

3. Opiskelijaliike on otettava kantaa laajemmin yhteiskuntaa koskeviin asioihin.
(täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, eos, melko eri mieltä, täysin eri mieltä)

4. Mitkä ovat tärkeimmät kriteerit opiskelijaruokailussa?
(Edullinen hinta / laadun kehittäminen / luomu / lähiruoka / hyvä maku / erikoisruokavalioiden huomioiminen jne.? )

5. Ylioppilaskuntani tulee osallistua SYL:n yhteisiin kampanjoihin
(esim. sellaisiin kuin Opintoraha indeksiin -kampanja). (täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, eos, melko eri mieltä, täysin eri mieltä).

6. Mitä opintotuen kehittämistavoitteita pitäisi ajaa seuraavaksi?
Valitse mielestäsi kaksi ensisijaista vaihtoehtoa. (tulorajojen korotus, opintolainaosuuden korotus, opintorahan korotus, asumislisän vuokrakaton korotus, asumislisän irrottaminen opintojen etenemisestä, asumislisä ympärivuotiseksi, huoltajakorotus, osa-aikaisen opiskelun mahdollistaminen esim. sairastaessa, ja ei mitään, opintotuki on hyvä juuri nyt)

7. EU-ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden tutkintoon johtavan opiskelun tulee olla maksutonta.
(täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, eos, melko eri mieltä, täysin eri mieltä).

8. YTHS-maksuissa tulisi painottaa:
(nykyistä enemmän terveydenhoitomaksua / nykyistä enemmän käyntimaksuja / säilyttää nykytila). Voit valita yhden vastausvaihtoehdon.

9. Opiskelijoiden asumisvaikuttamisessa tulee keskittyä ensisijaisesti:
(opiskelija-asuntojen määrän lisäämiseen / opiskelija-asuntojen laadun parantamiseen / yleisiin vuokramarkkinoihin vaikuttamiseen). Voit valita yhden vastausvaihtoehdon.

10. Yliopistotutkintoihin sisältyvä kansainvälistyminen tulee hoitaa jatkossa: (Pakollisella vaihto-opintojaksolla / Pakollisella kansainvälistymisjaksolla / Pakollisella vaihto-opintojaksolla tai kotikansainvälistymisosiolla / Vapaaehtoisella kotikansainvälistymisosiolla / Vapaaehtoisella vaihto-opinnoilla / Muu, mikä). Voit valita yhden vastausvaihtoehdon.