[Julkaistu Curly 02/2010 - lehdessä 19.5.2010]
Tutkimusmatka tukien villiin viidakkoon - Mitä nuoren aikuisen täytyy tietää oikeuksistaan sosiaaliturvaan.
Sossusta rahaa saa ja mersulla pääsee? Onko asia todella näin? Suomen sosiaaliturva on saavuttanut liki urbaanin legendan mittasuhteet, sillä kuulopuheet ja tarinat tästä mystisestä turvasta tuntuvat vaihtelevan laidasta laitaan.
Kela on tukien suurin järjestäjä ja sitä kautta pystymme näkemään selkeästi jäsenneltyinä, kuinka paljon tukea kenellekin tarjotaan kulloiseenkin elämän hetkeen. Jokaiselle on olemassa tasapuolisesti erilaisia tuen muotoja, mutta tukien välillä ei kuitenkaan vallitse tasa-arvoa. Tukien määrät ovat säädetty hallitusten työstämän sosiaali- ja työpolitiikan seurauksena riippuen siitä ketä on milloinkin pidetty ajankohtaisena tukea enemmän ja ketä vuorostaan vähemmän.
Korkeakoulussa päätoimisesti opiskeleva lapseton opiskelija saa opintorahaa 298 €/kk, sekä asumislisää 80 % asumismenoista (vuokra, sähkö, vesi) maksimissaan 201,60 €/kk.
Yksinasuva työtön työnhakija tai pakolainen saa tukea 551 €/kk (peruspäivärahan, kotoutumisrahan tai työmarkkinatuen muodossa), sekä yleistä asumistukea 37 neliöön asti 80 % asunnon asumismenoista. Jos työvoimatoimisto tarjoaa palkatonta harjoittelua tai koulutusta, niin perustuki nousee 839 €/kk.
Opiskelijan oletetaan selviytyvän huomattavasti pienemmin tuloin, sekä hän on riippuvainen pienivuokraisesta asunnosta. Työtön voi asua kuinka kalliissa asunnossa tahansa, kunhan se on tarpeeksi pieni. Opiskelijan tulojen ongelmaksi muodostuvat myös kesäkuukaudet, sillä opiskelijoiden tulee rahoittaa itsensä kesätöillä, opinnoilla tai opintolainalla.
Siinä missä Kelan etuudet ovat kaikille universaaleja hakea ja selkeästi määriteltyjä, ovat Sosiaaliviraston järjestämä toimeentulotuki selektiivistä ja harkinnanvaraista. Toimeentulotukea myönnetään tapauskohtaisesti ja tilanteesta riippumatta kaikille niille, jotka sitä tarvitsevat. On kuitenkin kaksi ryhmää, jotka ovat poissuljettuja tästä, nimittäin ne joilla on varallisuutta ja opiskelijat. Varallisuus määritellään sen perusteella omistaako kiinteistöjä, osakkeita, maata, auton tai onko sinulla rahaa tilillä. Saadakseen toimeentulotukea opiskelijan tulee olla varaton, sekä nostanut ja käyttänyt kaiken mahdollisen saatavan opintolainan.
Toimeentulotukea annetaan niin että se kattaa kaikki muut kulut, jotta yksin elävälle jää vähintään 417,45 €/kk käytettäväksi ruokaan ja vapaa-aikaan. Tarveharkintaisesti voidaan kuitenkin myöntää ylimääräistä toimeentulotukea, niin että voi ostaa itselleen vaatteita, huonekaluja, ruokaa ja muita tarvikkeita. Koska toimeentulotuki on harkinnanvarainen, on sen saamismahdollisuus ja määrät paljolti riippuvaisia ohjatun sosiaaliviranomaisen mielentilasta ja mielipiteistä.
Työttömäksi jääminen tietoisesti on varmasti voimaannuttava kokemus, sillä silloin jotkut voivat hetkellisesti kuvitella voittaneensa järjestelmän. Tuet ovat kuitenkin kytketty osittain pakotettuun työnhakuun ja alle 24-vuotiaat työllistetään tällä hetkellä herkästi pakkotoimin, niin että kunta vaikka luo uudet työpaikan. Kaikki ovet eivät aina ole auki, mutta niin kauan kuin me itse valitsemme omat polkumme, niin niitä ei tulla valitsemaan meidän puolestamme. Opiskelu, työ tai työttömyys ovat vaihtoehtoja.
Sinä valitset.
Lähteet:
http://www.kela.fi/
http://www.mol.fi/mol/fi/00_tyonhakijat/03_nuoret/index.jsp
http://www.stm.fi/toimeentulo
keskiviikko 5. toukokuuta 2010
Tutkimusmatka tukien villiin viidakkoon
Tunnisteet:
nuoriso,
opiskelija,
sosiaalipolitiikka,
työelämä,
työttömyys
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti