[Julkaistu 11/2011 Yliopistolehden mielipideosastolla]
Helsingin Kallion taitelijoiden makuhermoja on jo useamman vuoden hemmoteltu erinomaisella ja edullisella opiskelijaruualla (2,50€/ateria). Kuvataideakatemian tiloissa sijaitseva Kasvisbaari valmistaa ruokansa perinteisin menetelmin käyttäen mahdollisimman vähän teollisia aineksia ja eineksiä. Ruoka on pätevien kokkien itsensä tekemää tuoretta, terveellistä ja aitoa ruokaa. Kasvisbaarin suosio on kasvanut merkittävästi houkutellen myös perinteisiä lihansyöjiä niin Teatterikorkeakoulusta, Kuvataideakatemiasta kuin Helsingin Yliopistosta.
Helsingin Yliopiston Vihreät (HyVi) ovat valmiita tasaamaan tämän epätasa-arvoisuuden Kallion taitelijoiden ja keskustakampuksen opiskelijoiden välillä tuomalla Kasvisbaarin osaksi keskustan Unicafen tarjontaa. Tavoitteena on muuntaa Kaivopihan Unicafen toinen linjasto kokonaan uudeksi kasvisbaariksi. Kun opiskelijat huomaavat eron teollisen einesruuan ja perinteisesti tehdyn ruuan välillä, niin paluuta entiseen ei tule.
keskiviikko 7. syyskuuta 2011
maanantai 5. syyskuuta 2011
Myös yliopistolla osataan kiusata
Jotenkin kuvittelin, että fuksien tutoorina oleminen olisi hieno ja vilpitön teko. Antaisin uusille opiskelijoille sen saman avun mitä omilta tutooreiltani sain ja toisaalta mitä jäin kaipaamaan. Toisin on kuitenkin käynyt.
Tutooritoiminnan sijasta pääpaino on ollut enemmän toisten tutoorien kyttäämisessä ja painostamisessa - kuin yhteistyön ja tuen tarjoamisessa. Erilaisuus tuomitaan niinkuin kaikissa yhteisöissä. Tavoitteena ei ole yhteistyö vaan yhteinen näkemys. Yhden mielipiteen täytyy aina taipua useamman edessä. Kun oma elämä on eri tilanteessa kuin muiden, niin on vaikea asettaa muita näkemään omaa asemaansa.
Pahat kielet puhuvat julmasti niitä kohtaan, joita kukaan ei ole kykenevä puolustamaan.
Ihmiset ovat ihmisiä myös yliopistolla. Yhteiskunnan akateeminen vuorenhuippu ei tarjoa eroa mihinkään muuhun yhteisöön. Pussikaljat ja paskapuhe ovat vain vaihtuneet sampanjaan ja yhteiskunnalliseen kritiikkiin. Erilaisia katsotaan aina sivusilmin yhteisössä kuin yhteisössä. Kiusataan. Yritetään yhdenmukaistaa.
Onneksi kaikki eivät ole niin ahdasmielisiä. Maailma on yhä avoin ja aina jossain on joku - joka ei ole taantunut lampaiden tasolle. Maailmassa on inhimillisiä ihmisiä, kypsiä ihmisiä, jotka näkevät läpi elämän haasteiden ja pinnallisten kuorien.
Epäkypsyys on meidän kaikkien kirous - joillekin enemmän, toisille vähemmän. Aika auttaa. Aina vain aikaa ei ole tarpeeksi. Olen iloinen kypsistä ihmisistä. Inhimillisistä ihmistä jotka ymmärtävät. He ovat sielunlanka meille jotka uskaltavat kulkea omaa polkuaan.
Tutooritoiminnan sijasta pääpaino on ollut enemmän toisten tutoorien kyttäämisessä ja painostamisessa - kuin yhteistyön ja tuen tarjoamisessa. Erilaisuus tuomitaan niinkuin kaikissa yhteisöissä. Tavoitteena ei ole yhteistyö vaan yhteinen näkemys. Yhden mielipiteen täytyy aina taipua useamman edessä. Kun oma elämä on eri tilanteessa kuin muiden, niin on vaikea asettaa muita näkemään omaa asemaansa.
Pahat kielet puhuvat julmasti niitä kohtaan, joita kukaan ei ole kykenevä puolustamaan.
Ihmiset ovat ihmisiä myös yliopistolla. Yhteiskunnan akateeminen vuorenhuippu ei tarjoa eroa mihinkään muuhun yhteisöön. Pussikaljat ja paskapuhe ovat vain vaihtuneet sampanjaan ja yhteiskunnalliseen kritiikkiin. Erilaisia katsotaan aina sivusilmin yhteisössä kuin yhteisössä. Kiusataan. Yritetään yhdenmukaistaa.
Onneksi kaikki eivät ole niin ahdasmielisiä. Maailma on yhä avoin ja aina jossain on joku - joka ei ole taantunut lampaiden tasolle. Maailmassa on inhimillisiä ihmisiä, kypsiä ihmisiä, jotka näkevät läpi elämän haasteiden ja pinnallisten kuorien.
Epäkypsyys on meidän kaikkien kirous - joillekin enemmän, toisille vähemmän. Aika auttaa. Aina vain aikaa ei ole tarpeeksi. Olen iloinen kypsistä ihmisistä. Inhimillisistä ihmistä jotka ymmärtävät. He ovat sielunlanka meille jotka uskaltavat kulkea omaa polkuaan.
perjantai 2. syyskuuta 2011
HOAS ei kykene vastaanottamaan kasvavia opiskelijamääriä
[Julkaistu Helsingin Yliopisto Vihreiden Raastin 2011-vaalilehdessä]
Opiskelijoiden keskuudessa niin hyvää kuin huonoa verta herättänyt HOAS (Helsingin Opiskelija-asuntosäätiö) on kasvavien opiskelijamäärien vaikutuksesta joutunut syksyllä opiskelunsa aloittaville ei-oota. Tänä kesänä hakemuksia on tullut viime vuoteen verrattuna yli tuhat lisää.
Ulkomaalainen tutkinto-opiskelija vs. vaihto-opiskelija
Ulkomaalainen tutkinto-opiskelija on aivan eri asia kuin vaihto-opiskelija. Vaihto-opiskelija on puoleksi vuodeksi tai vuodeksi opiskelemaan tullut toisen koulun tutkintoa suorittava opiskelija. HOAS ja pääkaupunkiseudun korkeakoulut ovat yhteisesti varanneet vaihto-opiskelijoille rajallisen määrän asuntoja erityisistä vaihto-opiskelija-asuntoloista. Pääsääntöisesti vaihto-opiskelijoilla ei ole oikeutta asua muissa kohteissa, eikä normaalit tutkinto-opiskelijat voi asua vaihto-opiskelija-asuntoloissa.
Ulkomaalainen tutkinto-opiskelija rinnastetaan opiskelija-asuntoja haettaessa ulkopaikkakunnalta saapuvaan tutkinto-opiskelijaan ja kilpailee siis asuntojonossa kaikkien muiden tutkinto-opiskelijoiden kanssa.
Suomi ei myönnä opiskelemaan tulleille ulkomaalaisille opintotukea tai sosiaaliturvaa ellei kyseinen henkilö ole onnistunut jotenkin vakiinnuttamaan asemaansa Suomessa, esimerkiksi vaihtamaan oleskelulupansa tai oleskelusyynsä muuhun kuin opiskelemiseen.
Korkeakoulutus, niin valtakunnallisesti kuin pääkaupunkiseudulla, on ollut jatkuvassa kasvussa tilastojen perusteella. Opiskelija-asuntosäätiöt ovat hitaasti rakennuttaneet uudisrakennuksia vastaamaan kasvavaa tarvetta. Opiskelijoille asunto löytyy tyypillisesti joko sukulaisilta, yksityisiltä markkinoilta tai HOAS:ltä. Asuntotilanne helpottaa erityisesti syksyn päähaun jälkeen, jolloin asuntoja liikenee enemmissä määrin myös pääkaupunkiseudulla asuville. Ensisijaisessa vuorossa asuntoihin ovat ne opiskelijat jotka tulevat muilta paikkakunnilta opiskelemaan omalle opiskelupaikkakunnalleen.
Vaikka vanhempien päälinjojen opiskelijamäärät eivät ole kasvaneet, on pääkaupunkiseudulla opiskelijoiden määrää kasvattanut Helsingin Yliopiston ja paikallisten ammattikorkeakoulujen uudet päälinjat. Uudet kansainväliset päälinjat näkyvät erityisesti ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kasvaneina määrinä korkeakouluissa ja opiskelija-asuntoloissa. Päinvastoin kuin kotimaiset opiskelijat, ulkomaalaiset opiskelijat ovat hyvin riippuvaisia halvasta asumisesta ja opiskelija-asuntosäätiöiden asuntotarjonnasta.
HOAS:n seuraa kaupungin vuokra-asuntojen kohtaloa
HOAS tarjoamissa on käynnissä sama eriarvoistumisen tilanne kuin pääkaupunkiseudun kunnallisissa vuokra-asunnoissa. Asuntokohteet täyttyvät nopeaa vauhtia, eikä asuntopula mahdollista tasapainotetun asukasrakenteen ylläpitämistä. Epäsuosittujen ja rauhattomien asukaskohteiden asukaskunta vaihtuu nopeasti ja niihin alkaa enimmäkseen keskittyä häiriköitä tai muuten häiriösietokykyisiä asukkaita.
Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvaessa monikulttuuristen asuntokohteiden kulttuurit törmäävät voimakkaammin, niin hyvässä kuin pahassa. Elävä ja monipuolinen yhteisö muuttuu hallitsemattomana herkästi meluisaksi ja rauhattomaksi, tuhoten asukasviihtyvyyden ja karkottaen kaikki rauhallisemmat asukkaat.
Tilastoja
Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus HOAS:n asukkaista on noussut käytettyjen tilastojen perusteella vuonna 2010 jo yli kolmannekseen kaikista asukkaista. Kasvutrendi on nouseva juuri ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kasvaneiden määrien vuoksi, sillä vaihto-opiskelijoiden asuntolukumäärät ovat rajoitettuja ja käsittää tällä hetkellä vain noin 900 soluasuntoon.
Tasapainotettu asukasrakenne
Tasapainotetulla asukasrakenteella tarkoitetaan mahdollisimman hajautettua ja tasapuolista asukasrakennetta kaikissa asunnoissa. Lähestulkoon kaikki kunnalliset vuokra-asunnot ja opiskelija-asuntosäätiöt pyrkivät toteuttamaan asukasrakenteen tasapainottamista.
Opiskelija-asuntosäätiöiden kannalta tämä tarkoittaa asukkaiden hajauttamista taustatietojen perusteella, kuten suomalainen, ulkomaalainen, lukiolainen, korkeakouluopiskelija, pariskunta, sinkku, lapsiperhe jne.
Vaihto-opiskelijoiden rajoitetun määrän ja suuret vaihto-opiskelija kiintiöt eivät kuitenkaan aina kohtaa, sillä lähestulkoon jokainen korkeakoulu pääkaupunkiseudulla tarjoaa vaihto-opiskelupaikkoja enemmän kuin korkeakoulut ovat valmiita HOAS:n kautta majoittamaan. Osa vaihto-opiskelijoista siis jää aina ilman asuntoa.
Tilastoja hakeneista ja hyväksytyistä:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=tilastot
Tilastoja opiskelija-asumisesta ja asumisrakenteesta:
SOA (Suomen opiskelija-asunnot) ry:n Tietoja ja tilastoja opiskelija- asumisesta Suomessa vuonna 2010
SOA (Suomen opiskelija-asunnot) ry:n Tietoja ja tilastoja opiskelija- asumisesta Suomessa vuonna 2009
Ratkaisuja
HOAS:n on jatkossa pyrittävä voimakkaammin rakentamaan ja uudistamaan omaa asumisrakennettaan, jotta tasapainoinen asumisrakenne olisi mahdollista. Samalla tulisi pyrkiä luomaan voimakkaampaa yhteisöllisyyttä. Erilaiset tuet, avut, lehdet, postit, ohjeistukset, säännöt ja positiivinen diskriminaatio asukkaiden yhteisöllisyyden parantamiseksi auttavat.
Opiskelijoiden keskuudessa niin hyvää kuin huonoa verta herättänyt HOAS (Helsingin Opiskelija-asuntosäätiö) on kasvavien opiskelijamäärien vaikutuksesta joutunut syksyllä opiskelunsa aloittaville ei-oota. Tänä kesänä hakemuksia on tullut viime vuoteen verrattuna yli tuhat lisää.
Ulkomaalainen tutkinto-opiskelija vs. vaihto-opiskelija
Ulkomaalainen tutkinto-opiskelija on aivan eri asia kuin vaihto-opiskelija. Vaihto-opiskelija on puoleksi vuodeksi tai vuodeksi opiskelemaan tullut toisen koulun tutkintoa suorittava opiskelija. HOAS ja pääkaupunkiseudun korkeakoulut ovat yhteisesti varanneet vaihto-opiskelijoille rajallisen määrän asuntoja erityisistä vaihto-opiskelija-asuntoloista. Pääsääntöisesti vaihto-opiskelijoilla ei ole oikeutta asua muissa kohteissa, eikä normaalit tutkinto-opiskelijat voi asua vaihto-opiskelija-asuntoloissa.
Ulkomaalainen tutkinto-opiskelija rinnastetaan opiskelija-asuntoja haettaessa ulkopaikkakunnalta saapuvaan tutkinto-opiskelijaan ja kilpailee siis asuntojonossa kaikkien muiden tutkinto-opiskelijoiden kanssa.
Suomi ei myönnä opiskelemaan tulleille ulkomaalaisille opintotukea tai sosiaaliturvaa ellei kyseinen henkilö ole onnistunut jotenkin vakiinnuttamaan asemaansa Suomessa, esimerkiksi vaihtamaan oleskelulupansa tai oleskelusyynsä muuhun kuin opiskelemiseen.
Korkeakoulutus, niin valtakunnallisesti kuin pääkaupunkiseudulla, on ollut jatkuvassa kasvussa tilastojen perusteella. Opiskelija-asuntosäätiöt ovat hitaasti rakennuttaneet uudisrakennuksia vastaamaan kasvavaa tarvetta. Opiskelijoille asunto löytyy tyypillisesti joko sukulaisilta, yksityisiltä markkinoilta tai HOAS:ltä. Asuntotilanne helpottaa erityisesti syksyn päähaun jälkeen, jolloin asuntoja liikenee enemmissä määrin myös pääkaupunkiseudulla asuville. Ensisijaisessa vuorossa asuntoihin ovat ne opiskelijat jotka tulevat muilta paikkakunnilta opiskelemaan omalle opiskelupaikkakunnalleen.
Vaikka vanhempien päälinjojen opiskelijamäärät eivät ole kasvaneet, on pääkaupunkiseudulla opiskelijoiden määrää kasvattanut Helsingin Yliopiston ja paikallisten ammattikorkeakoulujen uudet päälinjat. Uudet kansainväliset päälinjat näkyvät erityisesti ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kasvaneina määrinä korkeakouluissa ja opiskelija-asuntoloissa. Päinvastoin kuin kotimaiset opiskelijat, ulkomaalaiset opiskelijat ovat hyvin riippuvaisia halvasta asumisesta ja opiskelija-asuntosäätiöiden asuntotarjonnasta.
HOAS:n seuraa kaupungin vuokra-asuntojen kohtaloa
HOAS tarjoamissa on käynnissä sama eriarvoistumisen tilanne kuin pääkaupunkiseudun kunnallisissa vuokra-asunnoissa. Asuntokohteet täyttyvät nopeaa vauhtia, eikä asuntopula mahdollista tasapainotetun asukasrakenteen ylläpitämistä. Epäsuosittujen ja rauhattomien asukaskohteiden asukaskunta vaihtuu nopeasti ja niihin alkaa enimmäkseen keskittyä häiriköitä tai muuten häiriösietokykyisiä asukkaita.
Kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvaessa monikulttuuristen asuntokohteiden kulttuurit törmäävät voimakkaammin, niin hyvässä kuin pahassa. Elävä ja monipuolinen yhteisö muuttuu hallitsemattomana herkästi meluisaksi ja rauhattomaksi, tuhoten asukasviihtyvyyden ja karkottaen kaikki rauhallisemmat asukkaat.
Tilastoja
Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus HOAS:n asukkaista on noussut käytettyjen tilastojen perusteella vuonna 2010 jo yli kolmannekseen kaikista asukkaista. Kasvutrendi on nouseva juuri ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kasvaneiden määrien vuoksi, sillä vaihto-opiskelijoiden asuntolukumäärät ovat rajoitettuja ja käsittää tällä hetkellä vain noin 900 soluasuntoon.
Tasapainotettu asukasrakenne
Tasapainotetulla asukasrakenteella tarkoitetaan mahdollisimman hajautettua ja tasapuolista asukasrakennetta kaikissa asunnoissa. Lähestulkoon kaikki kunnalliset vuokra-asunnot ja opiskelija-asuntosäätiöt pyrkivät toteuttamaan asukasrakenteen tasapainottamista.
Opiskelija-asuntosäätiöiden kannalta tämä tarkoittaa asukkaiden hajauttamista taustatietojen perusteella, kuten suomalainen, ulkomaalainen, lukiolainen, korkeakouluopiskelija, pariskunta, sinkku, lapsiperhe jne.
Vaihto-opiskelijoiden rajoitetun määrän ja suuret vaihto-opiskelija kiintiöt eivät kuitenkaan aina kohtaa, sillä lähestulkoon jokainen korkeakoulu pääkaupunkiseudulla tarjoaa vaihto-opiskelupaikkoja enemmän kuin korkeakoulut ovat valmiita HOAS:n kautta majoittamaan. Osa vaihto-opiskelijoista siis jää aina ilman asuntoa.
Tilastoja hakeneista ja hyväksytyistä:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=tilastot
Tilastoja opiskelija-asumisesta ja asumisrakenteesta:
SOA (Suomen opiskelija-asunnot) ry:n Tietoja ja tilastoja opiskelija- asumisesta Suomessa vuonna 2010
SOA (Suomen opiskelija-asunnot) ry:n Tietoja ja tilastoja opiskelija- asumisesta Suomessa vuonna 2009
Ratkaisuja
HOAS:n on jatkossa pyrittävä voimakkaammin rakentamaan ja uudistamaan omaa asumisrakennettaan, jotta tasapainoinen asumisrakenne olisi mahdollista. Samalla tulisi pyrkiä luomaan voimakkaampaa yhteisöllisyyttä. Erilaiset tuet, avut, lehdet, postit, ohjeistukset, säännöt ja positiivinen diskriminaatio asukkaiden yhteisöllisyyden parantamiseksi auttavat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
