Älä äänestä tyhjää

Enää on jäljellä vajaa kaksi kuukautta kunnallisvaaleihin, jotka järjestetään 17.10.2012. Syyskuussa alkaa jälleen mieletön kampanjointi puolueiden välillä ja vaalipropaganda täyttää seinät, postiluukut ja julkiset paikat.

Vaalipaperia hypistellessä on hyvä luottaa itseensä, eikä vain luottaa tyhjiin lupauksiin. Tärkeintä on katsella itse omin silmin ympärilleen. Oletko tyytyväinen nykytilanteeseen vai et?

A. Olen tyytyväinen nykytilanteeseen

Jos olet tyytyväinen, kannattaa jättää äänestämättä.

Tai äänestä vallassa olevia vakiintuineita puolueita. Hyviä vaihtoehtoja ovat Keskusta, SDP ja Kokoomus.

Hyviä vaihtoehtoja ehdokkaaksi ovat:
1) Tyhjän paikan luottamushenkilö - vain tyhjä paikka pöydässä
2) Tyhjän sisällön luottamushenkilö - saapuu paikalle, mutta ei ole valmistellut mitään eikä sano mitään
3) Tyhjä pään luottamushenkilö - saapuu paikalle, on lukenut esivalmistelut, mutta ei ymmärrä mitään. Saattaa olla hiljaa tai puhua äänekkäästi peitelläkseen tyhmyytensä.

B. Olen tyytymätön nykytilanteeseen

Jos olet tyytymätön, kannattaa äänestää hyvä ihminen anonyymin puolueen sijaan.

Hyvä vaihtoehto ehdokkaaksi on:
4) Todellinen luottamushenkilö - saapuu paikalle, on lukenut esivalmistelut ja ymmärtää mistä puhuu. Aktiivinen ja ottaa kantaa.



Valta luottamustehtävissä on vain harvoilla

Suurta huomiota ehdokkaan valinnassa on syytä kiinnittää aiempiin luottamustehtäviin, tehtäviin ja nykyelämään, sillä valtuustot, lautakunnat ja valiokunnat täyttyvät mitä ihmeellisimmistä hiippareista. Luottamustehtävät jakautuvat tyypillisesti neljään karkeaan kategoriaan.

1) Tyhjä paikka - vain tyhjä paikka pöydässä
2) Tyhjä sisältö - saapuu paikalle, mutta ei ole valmistellut mitään eikä sano mitään
3) Tyhjä pää - saapuu paikalle, on lukenut esivalmistelut, mutta ei ymmärrä mitään.
4) Todellinen luottamushenkilö - saapuu paikalle, on lukenut esivalmistelut ja ymmärtää mistä puhuu. Aktiivinen ja ottaa kantaa.

Kun yli puolet kokouksen osanottajista on enemmän tai vähemmän jääviä tai epäkykeneviä, niin todelliset luottamushenkilöt jyräävät suvereenisti.

Karua todellisuutta suomalaisen edustuksellisen demokratian tilanteesta

Äänestäjillä on jälleen vaikea paikka edessään, sillä valtaosa äänestäjistä on tutkittu valitsevan lopullisen ehdokkaansa vasta äänestyspäivänä. Kuntavaaleissa vuonna 2008 äänesti noin 58,9%, eli 279 181 helsinkiläistä. Liikkuvia äänestäjiä (epävarmoja puoluekannastaan) on keskimäärin yli 40%. Puhumattakaan siitä kunnallisvaalien noin 40% äänioikeutetusta, jotka eivät syystä tai toisesta äänestä kunnallisvaaleissa. Kannastaan kohtalaisen varmoja helsinkiläisiä on siis vain 167 508, eli 35,3%.

Helsingin hallinnoimisen kannalta tärkeät lautakunta-, neuvosto- ja konsernijäsenyydet jaetaan puolueiden saamien valtuustopaikkojen mukaisesti. Tyypillisesti saatu äänimäärä vaikuttaa merkittävästi myös jäsenyyksiin lautakunnissa, neuvostoissa ja konserneissa. Vain aniharva asia käsitellään itse valtuuston kokouksessa.

Vaaliohjelmiin ei kannata luottaa, sillä ne ovat pahinta mahdollista saastaa ja valhetta. Valtuutetut eivät ole milläänlailla velvoitettuja noudattamaan vaaliohjelmia ja lähestulkoon aina valitut valtuutetut voivat ja tulevat kävelemään vaaliohjelmien "lupausten" yli.

Kolmannes helsinkiläisistä tietää ketä äänestävät ja loput vain ajautuvat virran mukana. Suomalainen hajuton, väritön ja mauton konsensuspolitiikka saattaa tehdä kaikesta päätöksenteosta yhden tekevää, mutta todellisuudessa kunnissa päätetään isoista asioista ja annetut äänet määrittelevät meidän elämäämme kunnassa seuraavat neljä vuotta.