Missä luuraa populismi?

Viime kerralla pohdin perussuomalaisten mahdollisia lopputulemia osallistumisestaan Juha Sipilän hallitukseen. Alustavasti vaikutti hyvin paljon, että perussuomalaiset todellakin lähtivät hallitukseen mukaan ketun häntä kainalossa.

Soini vaihtoi itseoikeutetusti itselleen kuuluneen painavimman ja vastuullisimman valtionvarainministerin tehtävän ulkoministerin kepeään matkusteluun. Ulkopolitiikassa voisi kyllä helposti kuvitella olevan Soinille vähemmän kivirekeä vedettävänään kuin leikkauslistojen perustelemisesta. Leikkauslistat iskevät kaiken lisäksi kipeimmin juuri perussuomalaisten äänestäjien ytimeen. Kolme ässän hallitusohjelman tavoitteena on leikata perheellisiltä, vähävaraisilta ja palkansaajilta. Verouudistuksetkin kohdistuvat vain ylempien tuloluokkien eduksi, mutta ne maksetaan köyhien tulonsiirroilla. Tuloerot ja sukupuolten väliset palkkaerot tulevat kasvamaan.

Perussuomalaisen työministeri Lindströmin työnantajien kela-maksujen palauttamista koskevaa kommenttia lukuunottamatta perussuomalaisten populismi on pysynyt hämmentävän hiljaisena. Perussuomalaiset eivät ole edes yrittäneet tienata ylimääräisiä kansansuosion pisteitä kritisoimalla suunnitelmia hätäsijoittaa 40 000 uutta turvapaikanhakijaa Italiasta, Maltalta ja Kreikasta. Ulkoministeri Soini ei ole myöskään näkyvästi vastustanut Kreikan uutta tukipakettihanketta saati sitten Venäjän sotaharjoituksia saati sitten uudelleen kiihtynyttä Itä-Ukrainan konfliktia. Tapanilan raiskaajien ehdonalaiset tuomiotkaan eivät ole kirvoittaneet näkyvää lynkkaysmielialaa tai repäiseviä otsikoita.

Aivan kuin perussuomalaiset yrittäisivät toimia yhteistyössä hallituskumppanien kanssa. Oudolta näyttää. Todennäköisesti pääministeri Sipilän ajama yhteiskuntasopimus tulee olemaan viimeistään se vihonviimeinen koetinkivi äijäduunarien puolustajana identifioituneelle perussuomalaiselle liikkeelle. Silloin viimeistään nähdä onko Soini onnistunut leipomaan puolueestaan salonkikelpoisen konsensus-puolueen vai onko kaikki tähän mennessä tapahtunut ollut vain ovelaa yhteistyön näyttelemistä.